... kehoon tutustumista ja tunteitten opettelua…  hyvää tunnetta omasta kehosta... käytöstapoja ja hygieniaa… itsearvostusta, turvataitoja ja paljon muuta!

Sanat seksuaalisuus ja seksuaalikasvatus tuntuvat hämmentävän monia pienten lasten kasvattajia. Heille tulee mieleen näistä sanoista aikuisten seksuaalisuus (seksiakti ja lisääntyminen). Lasten kehityksessä ja pohdinnoissa lisääntyminen tai seksi ovat kuitenkin sivuosassa.

Pienen lapsen seksuaalisuus on etenkin oman kehon haltuunottoa ja tunteiden hallinnan opettelua. Se on läheisyyttä ja tykkäämistä, mielihyvää omasta kehosta ja tiedonjanoa. Se on myös sopivuussääntöjen harjoittelua ja itsemääräämisoikeuden opettelua. Samalla opitaan asenteet omaa kehoa, tunteiden näyttämistä ja läheisyyttä kohtaan.

Jos lapsen seksuaalikasvatus tuntuu hankalalta, aikuisuuteen liittyvältä sanalta, sille voi valita jonkun muun vaihtoehdon. Kehotunnekasvatus, Keho, tunteet ja tavat -kasvatus tai joku muu sana käy aivan yhtä hyvin.

Kehotunnekasvatus auttaa lasta tuntemaan ja pitämään huolta omasta kehostaan. Se vahvistaa itsearvostusta. Kehotunnekasvatus tähtää myönteiseen kehoitsetuntoon, kehonkuvaan, hyvään tunteeseen omaa kehoa kohtaan. Samalla hän oppii arvostamaan erilaisia kehoja ja ymmärtää ihmisen yksilöllisyyden. Jokaisella on oma kehotunne, oma kokemus sisällään.

Keho ja tunteet

Tunteet tuntuvat kehossa ja vaikuttavat siinä. Kehtyksen aikana lapsi rakentaa suhdettaan omaan kehoon, läheisyyteen ja tunteisiin. Näin voidaan puhua myös kehotunteen kehityksestä. Kehotunnekehitys vastaa myös kysymyksiin: Miten viihdyt nahoissasi? Mitä tunnet omaa kehoasi kohtaan? Kuunteletko kehotunnettasi? Tunnetko omat tunteesi nimeltä? Tiedätkö, mitä tunteita toisilla on?

Myös tunnetaidot ovat tärkeä osa kehotunnekasvatusta. Miten tunteitten kanssa pärjää? Miten oman olon myönteisyyttä ja itsetuntoa voi vahvistaa? Miten voi puhua tunteistaan ja miten niitä näytetään?

"Seksuaalikasvatus on luonnollinen osa arkea päiväkodissa. Toisen ja oman kehon kunnioittamista ja tunteiden kanssa elämisen opettelua. On tärkeää, että varhaiskasvatuksessa työskentelevät aikuiset ovat itse sinut itsensä ja seksuaalisuutensa kanssa. Lapsen on helppo uskoutua ja kertoa ja kysellä avoimelta ja keskusteluun valmiilta aikuiselta mieltään askarruttavista asiaoista." (ammattilaisen vastaus)

Kun lapsen kehotunnekehitystä tuetaan, hän saa iänmukaisia tietoja, taitoja ja asenteita. Hän oppii toimimaan niin, että myönteinen kehonkuva, minäkuva ja hyvinvointi paranevat myös jatkossa. Hän oppii arvostamaan omaa kehoaan ja sitä, miltä asiat itsestä tuntuvat ja mikä on itselle hyväksi. Hänen ei tarvitse toimia omaa kokemustaan vastaan ulkoisista paineista johtuen tai miellyttääkseen muita.

Tavoitteena on lapsen myönteinen suhtautuminen omaa kehoaan ja tunteitaan kohtaan. 

  • Myönteinen asenne omaan kehoon ja toisten kehoihin
  • Itsestä huolehtimisen taidot ja tiedot
  • Avoin ilmapiiri ja sanasto kehon tunteesta ja kehityksestä puhumiseen
  • Perustaidot tunteiden tunnistamisessa ja niiden kanssa pärjäämisessä
  • Taito erottaa myönteinen ja kielteinen läheisyys tai kosketus (miltä se omassa kehossa tuntuu)
  • Taito kysyä ja hakea tukea ja apua.

Kehotunnekasvatus on oleellinen osa kokonaisvaltaista seksuaalikasvatusta.

Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten mielipide siitä, olisiko uusi sana parempi kuin vanha.

Kysyimme koulutustilaisuudessamme päivähoidon ammattilaisilta heidän mielipidettään kehotunnekasvatus-sanasta. Tässä muutamia kommentteja.

"Alkuun termi tuntuu ”jäykältä”, mutta uskon, että tuttuus lisäisi sen ”joustavaa käyttöä”. Siitä olen samaa mieltä, että seksuaalikasvatus-termi pikkulasten osalta kaipaa uutta termiä. Mainiota, että asiaan puututaan ja termiä kehitellään." (erityislastentarhanopettaja)

"Uusi sanahirviö! Asioista voi ja pitää puhua niiden oikeilla nimillä. Jos ammattikasvattajalle on vaikea käyttää sanoja seksuaalisuus ja seksuaalikasvatus, on mielestäni sellaisella ihmisellä oman seksuaalisuuden kanssa työstettävää. Tänä päivänä kun kaikkea katsotaan niin pinnallisesti, ja kaikki on ulkonäkökeskeisiä, on ihmisten myös yhä vaikeampi hyväksyä itsenään sellaisena kuin on. Oma kehonkuva ja siten myös suhtautuminen omaan seksuaalisuuteen on vääristynyt. Ihmiset ovat epätasapainossa. Mielestäni sanaa kehotunnekasvatus on harhaanjohtava enkä käyttäisi työssäni." (lastenhoitaja)