Lastenlasten vuoksi kannattaa nähdä vaivaa

Suukkoja ja säröjä -blogi,

toukokuun julkaisu selkokielellä, 11.5.2022

 

Olin 55-vuotias, 

kun tyttäreni kertoi,

että hän odottaa vauvaa. 

Olin iloinen vauvasta.

 

Kerroin ystävälleni, 

että minusta tulee isoäiti. 

-Aiotko hoitaa lapsenlastasi?

hän kysyi. 

Tietenkin, ajattelin.

 

Vauva syntyi.

Hän oli poika.

Kun suunnittelimme pojan ristiäisiä, 

minä ja pojan toinen isoäiti halusimme auttaa tytärtäni,

jotta hän ei väsy liikaa. 

Tyttäreni halusi kuitenkin nähdä vaivaa ristiäisten eteen,

sillä ne olivat hänen oman lapsensa ensimmäinen juhla! 

Ei asioita tarvitse tehdä aina helposti.

 

Vauva sai nimeksi Miro. 

Minä ja mieheni halusimme hoitaa Miroa. 

Sovimme tyttäremme kanssa,

että minun ei ole aina pakko hoitaa vauvaa,

jos en halua tai jaksa.

Mieheni halusi hoitaa vauvaa aina.

 

Kun Miro oli 3-vuotias, 

mieheni meni hakemaan häntä päiväkodista.

-Ketä olet tullut hakemaan, 

lastenhoitaja kysyi mieheltäni. 

-Joonasta, hän vastasi. 

-Missä ryhmässä Joonas on?

lastenhoitaja kysyi.

-Ketuissa.

-Kettujen Joonas on jo haettu, 

lastenhoitaja sanoi. 

-Olisiko ryhmä sittenkin Oravat,

mieheni mietti. 

-Tai Jänöset, hän jatkoi.

 

Päiväkodin aikuiset miettivät yhdessä, 

ketä Joonasta tämä isoisä oli tullut hakemaan.

Silloin Miro tuli mieheni luo. 

-Minä tulinkin hakemaan lapsenlastani Miroa.

Joonasta minä hain jo kolmekymmentä vuotta sitten.

Hän on minun oma poikani,

mieheni sanoi hämmentyneenä.

 

Lastenlasten hoitaminen on erilaista

kuin omien lasten hoitaminen. 

Omia lapsia täytyy hoitaa ympäri vuorokauden,

mutta isovanhemmuus on kuin sunnuntaielämää.

 

Tiina Komi

Selkomukautus Sanna-Leena Knuuttila

 

Henkilökuva Tiina Komi

 

Tiina Komi on kahdeksan- ja yksivuotiaiden poikien mummi, joka nauttii arjen tilannekomiikasta sekä lasten kyvystä ravistella luutuneita ajatuspolkuja.

 

Lue isovanhemmuudesta lisää selkokielellä täältä.