Toimintasuunnitelma 2022

Toimintasuunnitelman sisältö

Toimitusjohtajan alkusanat                                                                                      

Strategia ohjaa toimintaa                                                                                         

Neljä ohjelmaa kokoaa strategiset tavoitteet                                                          

Väestöpoliittisen ohjelman toteuttaminen  

Vaikuttamalla lisätään hyvinvointia ja vahvistetaan kestävää kehitystä

Tutkittua tietoa vaikuttamisen ja toiminnan tueksi

Työn ja perheen tasapaino vahvistaa elämänhallintaa ja perhesuhteita

Maahan muuttaneiden osallisuus työelämässä ja suomalaisessa yhteiskunnassa

Kehityspoliittisen ohjelman toteuttaminen

Hyvinvointia myös maailmalla

Vaikuttamalla muutoksia kehityspolitiikkaan

Turvallisen läheisyyden ohjelman toteuttaminen 

Nuoruuden ihmissuhteet ja seksuaalisuus

Poikien Puhelin

Nuorten seksuaaliterveys ja -oikeudet

Vanhempien ja lasten hyvinvointi

Sukupolvien väliset vuorovaikutussuhteet ja hyvinvointi

Väestöliitto-yhteisön rakentamisen ohjelman toteuttaminen   

Väestöliitto-yhteisön rakenne ja toimijat

Nuorisotyöryhmä edistää seksuaalioikeuksia ja yhdenvertaisuutta

Viestinnän kautta luotettavaa tietoa

Tasapainottuva talous ja hyvä hallinto

Henkilöstö on liiton tärkein voimavara

Systemaattista ja ammattimaista varainhankintaa

Suunnitelmallista jäsenpalvelua

Liite: Väestöliiton jäsenjärjestöt

Toimitusjohtajan alkusanat

Väestöliitto perustettiin aikanaan lähes 81 vuotta sitten tukemaan suomalaisen yhteiskunnan jatkuvuutta ja parantamaan suomalaisten perheiden elinoloja. Myös vuonna 2022 maailmantilanne ja Suomen erityiset haasteet vaativat kaukonäköisyyttä, rohkeita aloitteita ja toimintaa niin ihmisten hyvinvoinnin kuin koko yhteiskunnan elinvoimaisuuden puolesta. Suomi elää voimakkaan väestöllisen murroksen aikaa, globaali ilmastokriisi ja elonkirjon köyhtyminen asettaa rajat resurssien käytölle, ja pandemia on monella lailla vaikuttanut lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin.

Väestöliiton aatteellinen, yhteiskuntaan suuntautuva vaikuttamis- ja palvelutehtävä on kirjattu sääntöihimme: Väestöliitto edistää perheiden ja väestön hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta sekä onnellista ja tasapainoista elämää. Tämä jäsenjärjestöjemme asettama työmme toimeksianto on vuonna 2022 enemmän kuin ajankohtainen.

Uudessa strategiassamme olemme määritelleet toimintamme ankkuriksi myös yhteiskuntavastuumme, periaatteet, jotka ulkoisista haasteista riippumatta läpäisevät kaiken toimintamme.

Liiton yhteiskuntavastuun määrittelemme nyt seuraavasti:

Toimintamme väestön hyvinvoinnin puolesta on ihmisoikeusperustaista ja perustuu kestävän kehityksen tavoitteille

Noudatamme järjestöjen hyvän hallinnon periaatteita

Arvioimme ja seuraamme kaikessa toiminnassamme näiden periaatteiden toteutumista.

Vuoden 2022 tehtäviämme ovat työ nuorten ja aikuisten läheisten ihmissuhteiden vahvistamiseksi, toivotun lastensaannin tukeminen,  seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja –oikeuksien vahvistaminen sekä hedelmällisyystietoisuuden edistäminen,  maahan muuttaneiden työelämäosallisuuden tukeminen,  kaikkien haavoittuvimpien ihmisryhmien tukeminen liiton kehitysyhteistyöhankkeissa sekä syntyvyyttä, perheellistymistä ja ikääntymistä koskevan tutkimustiedon tuottaminen ja levittäminen keskustelun ja päätöksenteon pohjaksi eri foorumeille. Haluamme rakentaa entistä vetovoimaisempaa ja vaikuttavampaa Väestöliitto-yhteisöä, jota kuunnellaan, johon luotetaan ja joka saavuttaa erilaisia ihmisiä taustasta riippumatta. Palvelemme ihmisiä elämänkaaren eri vaiheissa ja puolustamme lasten ja vanhempien välisten suhteiden säilymistä ja kehittymistä monimuotoisissa perhetilanteissa.

Väestöliiton palveluksessa on vuoden 2021 lopulla noin 60 työntekijää. Vuonna 2022 painotamme erilaista osaamista ja kokemusta omaavien työntekijöidemme välistä vuorovaikutusta ja myös ulkoista verkostoitumista. Työskentelytapojamme uudistamalla ja täydentävän koulutuksen kautta vahvistamme innovatiivisuuttamme. Työn johto- ja suunnittelu- ja seurantavastuuta jaamme johtoryhmän ja tiimien kesken ja myös kullekin työntekijälle omalla tehtäväalueellaan.  Liiton syys- ja kevätkokous ja hallitus päättävät toiminnan ja talouden isot linjat, joiden puitteissa vuotuinen toiminta toteutetaan.   Työhyvinvointi on ollut yksi korona-ajan painotuksia. Jatkamme ennakoivaa työkykyjohtamista edelleen, kun siirtyminen pandemian jälkeiseen, henkilöstön yhteisvoimin suunnittelemaan työskentelymalliin toteutuu.

Valtion järjestöille kanavoimien avustusten niukkenemiseen vuodesta 2023 alkaen vastaamme asettamalla tehtävämme tärkeysjärjestykseen, rakentamalla toiminnallisia ja taloudellisia kumppanuuksia ja kehittämällä varainhankintaa. Haluamme entisestään vahvistaa yhteistyötä jäsenjärjestöjemme kanssa. Elokuussa 2021 aloittamamme #LiitytäänYhteen -varainhankintakampanja saa alkavana vuonna jatkoa ja nostamme siinä esiin Väestöliiton toiminnan eri osa-alueita.

Väestöliiton toimintaan voi vuonna 2022 osallistua käyttämällä palvelujamme ja tietoaineistojamme, liittymällä some-seuraajaksemme eri kanavilla tai antamalla lahjoituksen. Arvostamme palautetta ja ehdotuksia toimintamme parantamiseksi. Tervetuloa Väestöliitto-yhteisöön!

Strategia ohjaa toimintaa

Väestöliitto on valtakunnallinen hyvinvointialan järjestö ja ihmisoikeustoimija. Liitto perustettiin vuonna 1941.  Väestöliiton tavoitteena on sääntöjen mukaan edistää perheiden ja väestön hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta sekä onnellista ja tasapainoista elämää.

Tavoittelemme tulevaisuutta, jossa ihmiset voivat hyvin ja löytävät yhteyden toisiinsa. Haluamme, että jokaisella perheellä, aikuisella, lapsella ja nuorella on mahdollisuus elää omannäköistään elämää turvallisissa ja tasapainoisissa ihmissuhteissa. Väestöliittoa toimijana koskeva vision mukaan olemme eri toimijoita kokoava, ihmisoikeuksia puolustava ja hyvinvointia rakentava Väestöliitto-yhteisö. Tuemme Suomen kehittymistä lapsi- ja perheystävällisenä sekä ihmisoikeuksia kunnioittavana yhteiskuntana. Lupaamme olla toivon, onnellisuuden ja ihmisoikeuksien asialla.

Strategian mukaisesti arvot, jotka näkyvät toiminnassamme kaikilla tasoilla ovat: Luotettavuus, ihmisläheisyys, oikeudenmukaisuus ja rohkeus. Toimintamme perustuu avoimesti tutkittuun tietoon sekä työssämme saatuun tietoon, olemme helposti lähestyttäviä ja viestimme selkeästi. Toimimme ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden puolesta ja olemme ennakkoluuttomia sekä aktiivisia.

Toimintamme on ihmisoikeusperustaista ja perustuu kestävän kehityksen tavoitteille ja noudatamme järjestöjen hyvän hallinnon periaatteita. Seuraamme ja arvioimme toiminnassamme näiden periaatteiden toteutumista ja periaatteet läpäisevät kaiken toimintamme.

Strategian toteuttamisen jaamme neljään ohjelmaan. Jo ennen strategian hyväksymistä valmisteltujen Väestöliiton Väestöpoliittisen (2020) ja kehityspoliittisen ohjelmien (2021) lisäksi uuden strategia myötä rakentuvat uudet ohjelmat: Turvallisen läheisyyden sekä Väestöliitto-yhteisön rakentamisen ohjelmat.  Ohjelmat kokoavat Väestöliiton strategiset tavoitteet.

Neljä ohjelmaa kokoaa strategiset tavoitteet

Väestöpoliittisen ohjelman tietoperustasta vastaa Väestöntutkimuslaitos. Ohjelma perustuu yhdessä kumppanien kanssa tehdylle valmistelutyölle ja sisältää Suomen kestävää väestönkehitystä koskevat politiikkasuositukset. Ohjelmaa toimeenpannaan vuonna 2022 Väestöntutkimuslaitoksen tutkimus- ja verkostotyön ja liiton vaikuttamistoiminnan kautta. Lisäksi kotimaan hankkeiden toiminnalla, kuten mm. maahanmuuttajien työelämäosuus ja työelämän diversiteetti ja Perheystävällisesti työssä -ohjelmalla on liittymät ohjelmaan.

Kehityspoliittinen ohjelma ohjaa Väestöliiton kehitysyhteistyötä, kehitysviestintää, globaalikasvatusta ja vaikuttamistyötä tavoitteena seksuaalioikeuksien toteutumien. Ohjelmaa toimeenpanee pääosin kansainvälisen kehityksen yksikkö. Kannanotot ovat osa liiton vaikuttamistyötä. Väestöntutkimuslaitoksen tietopohja ja kansainväliset verkostot tukevat toimintaa.   Ohjelmasta löytyy liittymäkohdat myös liiton STEA-hankkeiden toimintaan.

Turvallisen läheisyyden ohjelma nostaa toimivat ihmissuhteet sekä dialogiset kohtaamiset kotimaan palvelutoiminnassa keskiöön. Se ohjaa kotimaan toimintamme hankkeiden toimintaa. Väestöntutkimuslaitoksen työ vahvistaa toiminnan tietopohjaa. Ohjelman tavoitteet vaikuttavat Väestöliiton asiakaskohtaamisien laatuun ja tätä kautta laajemmin liitoin toimintoihin. Palvelutoimintojen asiantuntemus ja niistä nousevat kysymykset ja haasteet huomioidaan liiton vaikuttamistyössä.

Väestöliitto yhteisön rakentamisen ohjelma koskee koko liiton toimintaa ja liiton yhteisiä palveluja kuten henkilöstön kehittämistä ja rahoituksen ja varainhankinnan vahvistamista. Ohjelmaan liittyvät vahvasti myös muun mm.  jäsenpalvelut ja kumppanuuksien rakentaminen. Ohjelman toteuttaminen luo yhteistyövalmiutta ja -ajattelua niin Väestöliiton sisällä, jäsenjärjestöihin sekä muihin toimijoihinkin Väestöliiton omien arvojen perusteella.

Vaikuttamistyö yhdistää ohjelmien näkökulmat

Vaikuttamistoimintamme pohjaa liiton strategiaan sekä yhdistyksen kokousten ja hallituksen kantoihin. Vaikuttamistyön tavoitteena on tuoda kestävän väestönkehityksen tavoitteita yhteiskunnalliseen keskusteluun ja poliittisen päätöksenteon agendalle. Tavoitteena on myös edistää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia, terveyttä ja yhdenvertaisuutta sekä seksuaalioikeuksien toteutumista Suomessa ja kansainvälisesti.

Väestöpoliittinen ohjelmamme 2020 nivoo vaikuttamistoiminnan teemoja yhteen ja korostaa väestönkehityksen merkitystä hyvinvoinnille ja eriarvoisuuden ehkäisemiselle.

Väestöpoliittiset tavoitteemme

1. Sopivan kokoinen Suomi ei kutistu vielä

2. Tasapainoinen väestönkehitys on ekologisesti kestävää

3. Syntyvyyden nousu Suomessa on tavoiteltava asia

4. Ihmisiä on tuettava saamaan niin monta lasta kuin he itse toivovat

5. Hyvät ihmissuhteet ovat kansanterveyden ytimessä

6. Perheystävällisyys koskee kaikkia

7. Maahanmuutto lisääntyy huomattavasti

8. Suomi on houkutteleva ja inhimillinen uusi kotimaa

9. Monipaikkaisuus uudistaa alueiden kehityksen

10. Kannustimia maastamuuton vähentämiseksi.

Seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien vahvistamiseksi

• vaikutetaan translain sisältöön, raskaudenkeskeytyslain uudistamiseksi ja sijaissynnytysten sääntelyn vauhdittamiseksi.
• vaikutetaan seksuaalikasvatuksen parantamiseksi, nuorten seksuaaliterveyspalvelujen sekä maksuttoman ehkäisyn laajentamiseksi ja tasa-arvon, seksuaaliterveys- ja -oikeuskysymysten huomioimiseen kotoutustoiminnassa
• Vaikutetaan hedelmällisyystietoisuuden edistämiseksi opetus- ja sote-aloilla ja parannetaan tietotaitoja, jotta jokainen voisi toteuttaa toivottua lapsilukuaan.

Taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien puolustamiseksi

• nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointipalvelujen ja sosiaaliturvan vahvistaminen ja lapsiperheköyhyyden vähentäminen
• lasten ja perheiden sote- ja sivistystoimen palvelujen turvaaminen
• perheen yhdistämistarve perustellaan.

Vaikuttamistyömme  kohderyhmät ja kanavat

Vaikuttamistyön kohderyhmiä ovat poliittiset päätöksentekijät, erityisesti kansanedustajat ja ministerit esikuntineen ja virkamiesvalmistelijat, puolueet, muut yhteiskunnalliset vaikuttajat sekä media. Myös jäsenjärjestöt, liiton nuorisotyöryhmä ja muut kansalaisjärjestöt ja työmarkkinatoimijat ovat sekä kohderyhmiä että vaikuttamistoiminnan kumppaneita.

Vaikuttamistyötä kohdennamme suoraan kohderyhmiin. Vaikutamme myös verkostoissa ja toimielimissä, joihin kuuluvat lapsi- ja perhejärjestöjen, seksuaalioikeus-, maahanmuuttajatyön ja ihmisoikeusverkostot, sosiaaliturvakomitea (asiantuntijajäsen) ja kestävän kehityksen toimikunta (varajäsen).

Lapsi- ja perhejärjestöjen verkosto (Lastensuojelun Keskusliito, Ensi- ja turvakotien liitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pelastakaa Lapset, Vanhempainliitto ja Väestöliitto) seuraa tarkasti lapsiin ja perheisiin kohdistuvia politiikkauudistuksia. Otamme kantaa asioiden valmisteluun ja pyrimme suuntaamaan keskustelua siten, että lasten ja nuorten etu tulisi päätöksenteon perustaksi.

Koordinoimme seksuaalioikeusverkostoa, jossa on mukana 20 järjestöä. Toimimme myös järjestöjen ihmisoikeusverkostossa (Ihmisoikeusliitto), vastaanottotoiminnan ja kotoutumisen tuen järjestöverkostossa (SPR) ja järjestöjen mentorointiverkostossa.

Meillä on edustaja SOSTE Suomen Sosiaali- ja Terveys ry:n, Asuntosäätiön ja Siirtolaisuusinstituutin hallituksissa. Edustukset ovat yksi vaikuttamistyön kanavistamme. Lisäksi Väestöliitto toimii eduskunnan Seksuaalioikeus- ja kehitysryhmän sihteeristönä. Väestöliitto osallistuu myös asiantuntijana eduskunnan turvallisen odotus- ja vauva-ajan edistämisryhmään.

Vaikutamme kansainvälisesti COFACE:n kautta. Puolustamme yhdessä heidän kanssaan perheille tärkeiden sosiaalisten oikeuksien toteutumista EU:ssa. Väestöliitolla on edustajat COFACE:n hallituksessa ja työryhmissä. Teemme myös yhteistyötä Population Europe -verkoston sekä perhesuunnittelujärjestö IPPF:n kanssa ja olemme niiden jäsen. Tätä kautta vaikutamme mm. nuorten ja seksuaalivähemmistöjen seksuaalioikeuksien toteutumiseen, toivotun lapsiluvun toteutumiseen sekä kokonaisvaltaisen seksuaalikasvatuksen, seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen ja turvallisen abortin saatavuuteen. Edustamme myös WHO:n seksuaalikasvatuksen Euroopan asiantuntijaryhmässä.

Vaikuttamistoimintamme menetelmiä ovat kannanotot ja lausunnot, kohdennetut kampanjat sekä tutkimustiedon tarjoaminen päätöksentekijöille. Julkaisemme vuosittain mm. Perhebarometriä, joka toimii perhepolitiikan ja kestävän väestönkehityksen vaikuttamisen perustana.

Tavoitteemme ensimmäisiin hyvinvointialueiden vaaleihin

• Rakennetaan perhekeskuksista lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin vastaava kohtaamispaikka ja palvelut kokoava toimija
• Järjestetään seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -palvelut yhdenvertaisesti – nuorille maksuton ehkäisy
• Varmistetaan sujuva yhteistoiminta alueen sosiaali- ja terveydenhuollon ja kunnan varhaiskasvatuksen, koulun ja harrastustoiminnan kesken.

Väestöpoliittisen ohjelman toteuttaminen

Tutkittua tietoa vaikuttamisen ja toiminnan tueksi

Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos tuottaa ajankohtaista ja soveltavaa tutkimustietoa kestävästä   väestönkehityksestä sekä perheistä ja parisuhteista läpi elämänkaaren Suomessa ja kansainvälisesti.  Toiminnan kohderyhmänä ovat päättäjät, median edustajat sekä suuri yleisö — etenkin nuoret lastensaantia pohtivat aikuiset, pienten lasten vanhemmat sekä ikääntyneet ja isovanhemmat. Toimintamme suurimmat rahoittajat vuonna 2022 ovat Suomen Akatemia, Strategisen tutkimuksen neuvosto STN, OKM (yleisavustus), Nordforsk ja Alli Paasikiven Säätiö.

Perhebarometri 2022 koskee lastensaantia ja syntyvyyden muutoksia pandemian jälkeen. Valmistelemme myös vuoden 2023 perhebarometria väestön ja lapsiperheiden perhepoliittisista toiveista ja näkemyksistä.

Vuoden painopiste on väestönmuutoksen ja sosiaalisten verkostojen tutkimuksessa. Sosiaaliset verkostot, syntyvyys ja hyvinvointi ikääntyvässä Suomessa (NetResilience) -tutkimuskonsortio selvittää, miten ihmisten sosiaaliset verkostot muuttuvat väestörakenteen muuttuessa. Väestöntutkimuslaitoksen osuus hankkeessa keskittyy sosiaalisten verkostojen vaikutuksiin hedelmällisyyteen. Vastaamme myös hankkeen yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta.   Hyödynnämme keräämiämme eurooppalaisten tutkimusinfrakstruktuurien Generations and Gender Survey ja Survey of Health, Ageing and Retirement-aineistoja.  Osallistumme myös Pohjoismaiseen Social Networks and Ethnic Integration tutkimushankkeeseen, jossa tarkastellaan eri etnistä alkuperää olevien ihmisten välisiä perhesuhteita Tanskassa, Ruotsissa ja Suomessa.

Synty-verkoston keskeinen teema on hedelmällisyystietoisuuden nostaminen Suomessa ja ihmisten rohkaiseminen pohtimaan ja suunnittelemaan omaa lastensaantiaan riittävän ajoissa. Väestöntutkimuslaitoksella on myös edustus The European Sexual Medicine Network –verkostossa.

Tutkimme yli 50-vuotiaiden parisuhteita Suomessa ja Euroopassa ja jalkautamme aiheesta ilmestyneen vuoden 2021 Perhebarometrin tuloksia. Survey of Health, Ageing and Retirement 9. aallon aineistonkeruu toteutuu. Sukupolvien ketju -pitkittäistutkimuksen neljättä aineistokeruuta  suunnitellaan vuoden 2022 aikana.

Tietoa ikääntyvän väestön trendeistä

Jatkamme aktiivisena väestö- ja perhepoliittisena vaikuttajana tehden yhteistyötä niin valtionhallinnon ja muiden julkisten toimijoiden, järjestöjen kuin median edustajienkin kanssa. Panostamme tiedon popularisointiin. Vuoden 2022 Uutena avauksena julkaisemme väestötrendit-sivuston, jossa esitämme helposti lähestyttävässä muodossa keskeisiä tietoja Suomen syntyvyydestä ja väestön ikääntymisestä.

Julkaisemme noin 12 tieteellistä vertaisarvioitua artikkelia ja kaksi työpaperia tutkimuslaitoksen omassa sarjassa. Jatkamme suosittua kuukausittain julkaistavien Tietovuotojen sarjaa. Tavoittelemme myös 2500 Twitter-seuraajaa @perhetutkimus-tilille, noin 1500 luentojen kuuntelijaa sekä 150 mainintaa suomalaisessa ja ulkomaisessa mediassa.

Työn ja perheen tasapaino vahvistaa elämänhallintaa ja perhesuhteita

Mahdollisuus joustavaan työn ja perheen yhteensovittamiseen on yhteydessä elämänhallintaan, hyvään vanhemmuuteen ja toimiviin perhesuhteisiin. Väestöliitto on teemaan liittyvän kehittämiskonsultoinnin uranuurtaja järjestösektorilla. Väestöliitossa on tehty yli 10 vuoden ajan yhteistyötä eri alojen työpaikkojen kanssa perheystävällisyyden ja tasa-arvon kehittämisessä.

Väestöliitto ry:ssä kehitettyä Perheystävällinen työpaikka -ohjelmaa toteutetaan jälleen ry:ssä. Vuosina 2019-2020 asiakkuuksia hoidettiin oy:n puolella. Väestöliiton hallitus myöntää hakemuksen perusteella Perheystävällinen työpaikka -tunnuksen perheystävällisyyttään kehittäneille ja prosessiin sitoutuneille työnantajille. Vuoden 2022 painopisteitä Väestöliiton työ ja perhe -kokonaisuudessa ovat eri alojen aktivoiminen perheen, työn ja muun elämän tasapainossa koronapandemian jälkeen, valmennusten tarjoaminen, sekä isien perhevapaiden käytön ja isäystävällisen työkulttuurin edistäminen, perustana 2021 päättyneen Tasa-arvo ja isät -hankkeen (TSR) tulokset.

Maahan muuttaneiden osallisuus työelämässä ja suomalaisessa yhteiskunnassa

Ulkomailta muuttaneiden kotoutuminen merkitsee tunnetta siitä, että on hyväksytty osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Työ, osallistuminen ja vuorovaikutussuhteet valtaväestöön vahvistavat osallisuutta ja siten yhdenvertaisuutta.

ESR-hankkeessa Tunnista kansainvälinen osaaja tavoitteena on helpottaa maahan muuttaneiden korkeasti koulutettujen työllistymistä kehittämällä rekrytointikäytäntöjä yhteistyössä yritysten kanssa. Hankkeessa toimii useiden tahojen yhteistyötä toteuttava vaikuttajatiimi, joka kehittää keinoja vahvistaa kohtaamisia rekrytoijien ja työtä hakevien maahanmuuttajien kesken. Tavoitteena on edistää diversiteettiä työelämässä sekä helpottaa ulkomailla hankitun osaamisen tunnistamista. Näin kaikki osapuolet hyötyvät. ESR-rahoitteinen hanke jatkuu vuoteen 2022 asti.

Jatkamme Womento-mentorointia korkeasti koulutetuille ulkomaalaistaustaisille naisille STEA:n kohdennetulla avustuksella. Naisia parimentoroivat heidän oman alansa vapaaehtoiset suomalaisessa työelämässä vankasti mukana olevat naiset. Kehitämme maahan muuttaneiden kokemusasiantuntijuutta siten, että työelämässä mukana olevat ulkomaalaistaustaiset osaajat jakavat kokemuksiaan työtä etsiville maahanmuuttajille.

Seksuaalioikeuksien edistämistä maahan muuttaneiden parissa pyritään jatkamaan, mikäli tähän saadaan turvattua rahoitusta vuodelle 2022.

Kehityspoliittisen ohjelman toteuttaminen

Hyvinvointia myös maailmalla

Edistämme maailman ihmisten, erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien, seksuaalioikeuksia. Tuomme globaalin maailman lähelle ihmisiä, ja eri yhteistyötahot saavat meiltä asiantuntevaa ja luotettavaa kumppanuutta. Teemme yhteistyötä vuorovaikutuksellisesti toisia kuunnellen, toisilta oppien ja yhdessä uutta ideoiden. Yhteiskunnalliset toimijat saavat meiltä ajankohtaista ja luotettavaa tietoa päätöksenteon tueksi.

Päämäärämme on, että seksuaalioikeudet, erityisesti nuorten, naisten ja tyttöjen, vammaisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet, parantuvat kehittyvissä maissa. Toinen päämäärämme on, että Suomi ja EU sitoutuvat vahvemmin kehityspolitiikassaan ja -rahoituksessaan seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistämiseen. On tärkeää, että kumppanuudet ja yhteistoiminta seksuaalioikeuksien edistämiseksi vahvistuvat.

Vaikuttamalla muutoksia kehityspolitiikkaan

Vuoden 2022 vaikuttamistyön painopisteenä on seksuaalioikeuksien edistämiseen kohdennettujen kehitysyhteistyömäärärahojen turvaaminen. Tavoitteena on, että kehityspolitiikassa huomioidaan, että koronapandemia on vaarantanut haavoittuvassa asemassa olevien oikeudet sekä seksuaalioikeuksien turvaamisen. Jatkamme seksuaalioikeuksia edistäviä kehitysyhteistyöhankkeita järjestökumppaneiden kanssa Malawissa sekä Nepalissa, Tadzhikistanissa ja Afganistanissa, mikäli yhteiskunnallinen tilanne sen viimeisimmässä sallii.  Tuomme kehitysviestinnän ja globaalikasvatuksen keinoin nuorille ja erityisesti pojille tietoa seksuaalioikeuksista ja kestävän kehityksen tavoitteista.

Jatkamme työtämme vahvojen verkostojen kautta. Teemme poliittista vaikuttamistyötä pitämällä säännöllisesti yhteyttä kansanedustajiin ja europarlamentaarikkoihin, ulkoministeriön, EU:n ja sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehiin sekä kehitysyhteistyöjärjestöihin. Suomessa foorumeina toimivat Eduskunnan seksuaalioikeudet- ja kehitysryhmä sekä kahdesti vuodessa kokoontuva Perjantairyhmä. Jälkimmäisessä on jäseninä kansanedustajien lisäksi sosiaalisen kehityksen parissa toimivia virkamiehiä, kehityspoliittisen toimikunnan edustajia sekä kehitysyhteistyöjärjestöjä.

Väestöliiton kansainvälisen kehityksen tiimi toimii ryhmien sihteeristönä. Koordinoimme ja kehitämme vuonna 2018 perustettua suomalaisista kansalaisjärjestöistä koostuvaa seksuaalioikeusverkostoa. Olemme Countdown2030Europen jäsen ja lisäksi olemme mukana OneUN in Finland -koordinaatioryhmässä, Kehityspoliittisessa toimikunnassa, Maailma.net-portaalissa, Setan kansainvälisten asioiden toimikunnassa ja ICSW-ryhmässä. Toimimme myös puheenjohtajana Fingon Gender ja kehitys -työryhmässä sekä Suomen 1325-verkostossa.  Jatkamme YK:n seksuaali- ja lisääntymisterveysjärjestö UNFPAn kumppanina Suomessa ja teemme UNFPAan liittyvä vaikuttamistyötä ja viestintää.

Turvallisen läheisyyden ohjelman toteuttaminen

Toimivat ihmissuhteet perustuvat turvalliselle läheisyydelle, jossa kunnioitetaan omia sekä toisen rajoja ja koskemattomuutta.

Toimivat ihmissuhteet ovat hyvinvoinnin ja onnellisuuden tukijalka. Tuottamalla matalankynnyksen palveluita Väestöliitto tukee ihmisten mahdollisuuksia toimiviin ja turvallisiin ihmissuhteisiin. Palvelumme ovat vahvistavia ja ennaltaehkäiseviä ja niitä toteutetaan kumppaniyhteistyössä.

Ohjaavina periaatteina palvelutoiminnassa ovat dialogisuus, turvallisemman tilan periaatteet ja saavutettavuus.

Nuoruuden ihmissuhteet ja seksuaalisuus

Murrosiän ja nuoren aikuisuuden seurustelu- ja seksuaalikokeilut sekä ihmissuhteet ovat merkittäviä hyvinvoinnin, aikuistumisen ja myös myöhemmän elämänpolun kannalta. Väestöliiton nuorten ja nuorten aikuisten toiminnassa tuotetaan palveluita ja tietoa ihmissuhteiden, elämänhallinnan ja seksuaalisuuden kysymyksissä. Väestöliitto on antanut tukea nuorten seksuaalisuuden asioissa jo yli 30 vuoden ajan.

Vuonna 2022 kohderyhmiä ovat teini-ikäiset ja lapsettomat nuoret aikuiset, jotka kokevat haasteita intiimeissä ihmissuhteissaan.

Toiminnan keskiössä ovat verkkopalvelut. Tukea on tarjolla ajanvaraus-chatteina, päivystävinä chatteina ja kysy asiantuntijalta -palveluna. Arkisin päivystävässä matalan kynnyksen chatissa nuori voi kysyä nimettömänä ammattilaiselta neuvoa tilanteeseensa. Tarvittaessa nuori tai nuori aikuinen ohjataan tietoaineistoihin tai varaamaan aika ajanvaraus-chattiin. Tietoa ihmissuhteista ja seksuaalisuudesta välitetään nuorille ja nuorille aikuisille videoina, artikkeleina, nettiluentoina, testeinä ja podcasteina. Nuorten ja nuorten aikuisten arjessa ollaan läsnä laajan some- ja medianäkyvyyden kautta. Jatkamme tuen tarjoamista etäsuhteessa eläville nuorille aikuisille ja teemme yhteistyötä sotilaskotien kanssa kohderyhmän tavoittamiseksi.

Osallistumme Syöpäjärjestöjen koordinoimaan Kesäkumi-kampanjaan ja olemme jäsenenä Nuorille suunnatun verkkotyön foorumissa (Nusuvefo). Teemme yhteistyötä järjestöjen ja muiden nuorisotoimijoiden kanssa parantaaksemme nuorten seksuaalista hyvinvointia.

Verkkopalveluissamme asioi arviolta lähes 3000 nuorta ja nuorta aikuista vuodessa. Tietoaineistoja hyödyntävät nuoret mukaan laskettuna tavoitamme vuoden aikana n. 75 000 kohderyhmiin kuuluvaa. Teemme toimintaamme ja palveluitamme tutuksi nuorille ja nuorille aikuisille sometyön ja verkkomarkkinoinnin avulla.  Nuoriin ja nuoriin aikuisiin kohdentuvaan toimintaan on haettu rahoitusta STEA:sta.

Poikien Puhelin

Poikien Puhelimen kohderyhmänä ovat pojat ja nuoret miehet. Anonyymissa puhelinpalvelussa vastaa joka arkipäivä klo 13–18 miespuolinen ammattilainen. Chat palvelee maanantaista torstaihin klo 13–18 sekä perjantaisin klo 13–15.

Vuonna 2022 Poikien Puhelin lähettää viikoittaisia KellariLIVE-pelistriimejä Twitch-alustalla, joissa asiantuntijat vastaavat seuraajien kysymyksiin suorassa lähetyksessä. Striimit toimivat pojille turvallisena verkkoympäristönä, jossa voi pelata ja saada vastauksia itseä askarruttaviin kysymyksiin.

Lisäksi teemme 10 pidempää Poikast-livepodcastia, joissa studiovieraan kanssa keskustellaan kehoon ja kasvuun, seksuaalisuuteen, ihmissuhteisiin, mielen hyvinvointiin sekä vapaa-aikaan tai yhteiskunnalliseen ilmiöön liittyvästä aiheesta. Lähetyksen jälkeen on mahdollisuus jatkaa keskustelua ryhmächatissa. Jaksot julkaistaan myös YouTubessa.

Matalan kynnyksen palveluna Poikien Puhelin lisää kohderyhmän tietoja kasvusta, ihmissuhteista ja elämänhallinnasta sekä vahvistaa tunne- ja sosiaalisia taitoja. Tarjoamalla kokemuksen kuulluksi tulemisesta haluamme myös rohkaista poikia ja nuoria miehiä pyytämään mahdollisissa ongelmatilanteissa apua. Tavoitteena on vastata puhelin- ja chat-palveluissa 11000 yhteydenottoon, sekä tavoittaa YouTubessa ja Twitchissä arviolta n. 60000 yksittäistä kohderyhmään kuuluvaa nuorta.

Toimimme puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunnassa (PuhEet) sekä teemme yhteistyötä muiden poika- ja miestyötä tekevien järjestöjen kanssa.

Poikien Puhelimen kohtaavaa työtä rahoittaa STEA. Jatkamme innovatiivisten uusien toimintamuotojen kehittämistä myös yrityslahjoitusten turvin.

Nuorten seksuaaliterveys ja -oikeudet

Väestöliitto jatkaa työtä häirinnän, epäasiallisen käytöksen ja seksuaalisen väkivallan vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi urheiluharrastuksen parissa yhteistyössä suomalaisen urheilun kanssa. Et ole yksin -toiminnan kohderyhmänä ovat urheilua harrastavat nuoret, heidän vanhempansa sekä lajiliittojen ja urheiluseurojen henkilöstö ja valmentajat.  Toiminnan tuloksena nuorten valmiudet tunnistaa häirintätilanteita urheiluharrastusten piirissä ja hakea apua paranevat. Vanhempien ja valmentajien tiedot nuorten kokeman väkivallan ja häirinnän ehkäisystä lisääntyvät. Et ole yksin -auttava puhelin ja chat päivystävät ja tarjoavat matalan kynnyksen keskusteluapua. Toiminnassa koulutetaan valmentajia toimimaan häirintätilanteissa ja ehkäisemään seksuaalista häirintää.

Et ole yksin –toiminnassa tehdään yhteistyötä ja vaihdetaan asiantuntemusta nuorten parissa työskentelevien muiden järjestöjen, etenkin urheilujärjestöjen sekä viranomaistahojen kanssa. Toimintaan on haettu kohdennettua avustusta STEA:lta  vuodelle 2022.

Seksuaaliterveyden edistämiskampanjassa yläkoululaisille nuorille, eli Kumita-kampanjassa, kohderyhmänä ovat kahdeksasluokkalaiset nuoret, heidän vanhempansa sekä nuorten kanssa työskentelevät koulujen ammattilaiset. Kampanjassa kaikki kahdeksasluokkalaiset saavat kondomin koulusta. Kampanjassa vaikutetaan nuorten kanssa työskenteleviin ammattilaisiin, kasvattajiin sekä vanhempiin ja tuetaan heitä seksuaalikasvatustehtävissä. Kampanjassa korostetaan nuorten oikeuksia tietoon, seksuaalikasvatukseen, opetukseen ja terveydenhuoltoon.  Nuorille tuotetaan tietoa kondomin käytöstä, ehkäisystä, seksitaudeista sekä seksuaalioikeuksista. Tietoa levitetään kouluihin lähettämällä materiaalipaketteja, median ja somen välityksellä sekä osallistumalla ammattilaisille ja nuorille suunnattuihin tapahtumiin. Toiminnalle haetaan rahoitusta sosiaali- ja terveysministeriöstä vuodelle 2022.

Vanhempien ja lasten hyvinvointi

Väestöliiton kannustavan vanhemmuuden toiminnassa jatketaan matalan kynnyksen valtakunnallisen tuen ja tiedon tuottamista niille pienten lasten vanhemmille, joilla on haasteita vanhemmuutensa ja parisuhteensa kanssa. Tukea ja tietoa voi etsiä nimettömänä mistä päin Suomea tahansa. Monikulttuuriset perheet sekä perheiden ja parien muu monimuotoisuus huomioidaan kaikessa kannustavan vanhemmuuden toiminnassa.

Toiminnan kohderyhmänä ovat erityisesti kuormittuneet ja parisuhdehaasteita kokevat alle kouluikäisten lasten vanhemmat. Ammattilaiset tuottavat palvelut ja tiedon.

Kumppanijärjestöjen kanssa tuotamme aineistoja ja parannamme yleistä tietoisuutta perheiden monimuotoisuudesta ja kannustavasta vanhemmuudesta. Yhteistyötä tehdään laaja-alaisesti järjestöjen sekä julkisten toimijoiden kanssa.

Toiminnan ytimessä on Perhepulma-chat, jonka päivystysaikana tai ajan varaten kuka tahansa voi ottaa yhteyttä ammattilaiseen ja keskustella mieltään askarruttavista vanhemmuuden kysymyksistä. Parisuhdepuhelimesta vanhemmat voivat saada tukea vaikeissa parisuhdetilanteissa. Vanhemmille tarjotaan puhelinneuvontaa ja chat- tai kuvapuhelupalvelua. Verkko- ja puhelinpalvelut muodostavat monikanavaisen palvelupaletin. Vuonna 2022 laajennamme palvelujemme saatavuutta ja lisäämme palveluaikoja myös iltaan. Lisäksi jatkamme kehotunnekasvatukseen liittyvän tiedon jakamista vanhemmille. Lasten kehotunnekasvatus on lapsen ikätasoista seksuaalikasvatusta.

Verkkotietoaineistoilla Hyvä kysymys -alustalla tavoitetaan arviolta vähintään 200 000 vanhempaa. Tavoittelemme sitä, että lähes kaikki jaksamisestaan huolestuneet alle kouluikäisten vanhemmat Suomessa tuntisivat Kannustavan vanhemmuuden tietoaineistot Hyvä kysymys -alustalla (videot, tietoartikkelit, podcastit, testit).  Vuorovaikutteisilla palveluilla (erilaiset chatit, puhelinpalvelut) tavoitetaan henkilökohtaista tukea kaipaavat, arviolta 1 550 vanhempaa. Sosiaalisessa mediassa toimiminen on tärkeä vanhempien tavoittamisen väylä. Vanhempien Väestöliitto -Facebookilla on vähintään 12 000 seuraajaa ja tavoittavuus on miljoona käyttäjää.

Toissijaisena kohderyhmänä ovat järjestöt ja niiden vapaaehtoiset sekä ammattilaiset. Terveys- ja sosiaalialan sekä varhaiskasvatus- ja opetusalan ammattilaisia tavoitellaan esimerkiksi neuvolauutiskirjeellä, materi¬aaleilla ja osallistumalla messuille. Kannustavan vanhemmuuden toimintaan on haettu kohdennettua avustusta STEA:lta.

Sukupolvien väliset vuorovaikutussuhteet ja hyvinvointi

Isovanhemmille suunnattu Sukupolvien sopu -toiminta ehkäisee vuorovaikutusongelmia, ylläpitää sukusopua ja avaa solmuja neuvonnan, vertaistuen, median sekä somen avulla. Koronapandemian aikana keskusteluapu sekä ryhmätoiminnot muutettiin valtakunnallisiksi etäpalveluiksi.

2022 tuotetaan neljä uutuutta:

1) Kainuun Senioriopiston kanssa isovanhempien digituettu verkkoryhmä

2) Sisällöntuottajina vuorottelevat kolme isovanhempaa, joiden blogit julkaistaan myös selkokieliversioina. Ne täydentävät 10 selkoartikkelin sarjaa ollen ainoa isovanhemmille suunnattu selkokielinen verkkomateriaali maassamme. Aineistolle haetaan selkotunnusta.

3) SPR omaishoitotyön kanssa puolisoaan hoitaville naisille ja miehille omat hyvinvointipäivät ”Kun parisuhde muuttuu hoivasuhteeksi” -aiheesta

4) Vanhempien Akatemia (Oulu) työpajoja sukupolvisuhteita työstäville isovanhemmille. Toimintaa rahoitetaan STEA:n kohdennetulla avustuksella.

Väestöliitto-yhteisön rakentamisen ohjelman toteuttaminen

Väestöliitto-yhteisön rakenne ja toimijat

Väestöliitolla on 34 jäsenjärjestöä, mm. perhe-, terveys-, ammatti-, nais-, nuoriso- ja aatteellisia järjestöjä. Jäsenjärjestöt on lueteltu liitteessä.   Toimintaamme ohjaa hallitus, ja se seuraa strategian, toimintasuunnitelman ja talousarvion toteutumista. Hallituksen työskentelyn teemoja ovat uudistuneen strategian toimeenpano sekä Väestöliiton voimavarojen turvaaminen niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Ylin päätösvalta liiton asioissa on sen kevät- ja syyskokouksella. Ne ottavat sääntömääräisten asioiden ohella kantaa strategiaan ja sääntöjen kehittämistarpeisin. Kevätkokouksessa valittava vaalitoimikunta valmistelee  ehdotuksen hallitukseen valittavista syyskokoukselle.

Väestöliitto-konserni muodostuu Väestöliitto ry:stä, liiton omistamasta kiinteistöyhtiöstä sekä Väestöliiton Hyvinvointi Oy:stä, joka tarjoaa laadukkaita terapia-, koulutus- ja lapsiperheiden kotipalveluja asiakkailleen.

Rakennamme toimintamme vaikuttavuutta verkostoitumalla entistä paremmin jäsenjärjestöjemme kanssa sekä muiden järjestöverkostojen kautta. Olemme mukana eurooppalaisissa järjestöverkostoissa ja toimimme aktiivisesti esimerkiksi eurooppalaisessa perhejärjestö COFACE:ssa (COFACE Families Europe). Olemme mukana myös globaalissa IPPF (International Planned Parenthood Federation) -järjestöverkostossa, ja kehitysyhteistyöhankkeidemme kautta toimintamme ulottuu näiden hankkeiden kohdealueille. Kotimaassa kuulumme SOSTEen, HALIin ja Allianssiin sekä Ihmisoikeusliittoon.

Palvelumme ja tietosisältömme ovat saavutettavissa valtakunnallisesti ja myös Suomen rajojen ulkopuolella verkkosivujemme (vaestoliitto.fi) kautta ja sähköisen palvelualustamme (Hyväkysymys.fi) kautta. Hyvä kysymys –palvelussa Väestöliitolla on yli 40 kumppanijärjestöä.

Nuorisotyöryhmä edistää seksuaalioikeuksia ja yhdenvertaisuutta

Väestöliiton nuorisotyöryhmään kuuluu kahdeksan 18–25-vuotiasta vapaaehtoista nuorta. Ryhmä tapaa noin kuuden viikon välein. Vaikuttamistyön koordinaattori on mukana ryhmän koordinoinnissa. Ryhmäläisillä on monipuolinen tausta ja moninaisia omia sidosryhmiä niin ammattikorkeakoulu-, yliopisto- kuin järjestökentälläkin sekä harrastusten kautta. Nuorisotyöryhmä viestii blogien ja kampanjoiden kautta suoraan nuorille heidän seksuaalioikeuksistaan.

Nuorisotyöryhmä jatkaa sosiaalisen median kampanjointia ja erilaisten kirjoitusten laatimista mm. julkaisemaansa Hurma-lehteen. Lisäksi he vastaavat erilaisiin Väestöliitolta tulleisiin kommenttipyyntöihin. Nuorisotyöryhmä toteuttaa VeckanSEX -seksuaalikasvatusviikon ja osallistuu mahdollisuuksien mukaan IPPF:n nuorten YSAFE:n toimintaan.

Nuorisotyöryhmä on mukana Väestöliiton kampanjoissa ja tuo yhteiskunnallisissa keskusteluissa esiin nuorten omaa ääntä.

Viestinnän kautta luotettavaa tietoa

Viestintä toteuttaa Väestöliiton strategiaa ja arvoja työssään. Viestinnän tavoitteena on taata tiedonkulku, parantaa tiedon löydettävyyttä ja saavutettavuutta. Viestinnän avulla lisätään Väestöliiton ja sen toiminnan tunnettuutta ja huolehditaan Väestöliiton brändin pysymisestä yhtenäisenä ja arvojen mukaisena. Kirkas ja selkeä brändi on tärkeä vetovoimatekijä. Työ pohjaa vuonna 2021 tehtyyn Brändikäsikirjaan, joka määrittelee Väestöliiton brändin merkityksen, olemuksen, äänensävyn ja visuaalisuuden.

Monikanavainen viestintämme tähtää siihen, että ihmiset löytävät ne palvelut ja sisällöt, joista saavat tukea ja apua elämäänsä, hyvinvointiinsa ja terveyden edistämiseen. Viestinnän tehtävänä on turvata sisäinen tiedonkulku, sitouttaa henkilöstöä viestimään ja luoda edellytyksiä ja valmiuksia heidän viestintäkyvyilleen ja -kanavilleen.

Ulospäin suuntautuvalla viestinnällä välitämme tietoa, vaikutamme yhteiskunnassa ja kerromme tutkimustuloksista. Huomioimme viestinnässä ajassa liikkuvat keskustelut ja reagoimme niihin tarvittaessa. Viestinnässä täytyy seurata yhteiskunnallista keskustelua, siinä tapahtuvia muutoksia ja erityisesti sosiaalisen median kanavien tapahtumia. Viestintämme sisällölliset painopisteet tekevät strategiaamme ja liiton vaikuttamistoiminnan kärkitavoitteita tunnetuksi, kertovat palveluistamme ja tukevat varainhankintaa.

Ulkoisen viestinnän kohderyhmiä ovat liiton asiakasryhmät, jäsen- ja muut kumppanijärjestöt, sosiaali- ja terveysalan eri toimijat, yhteiskunnalliset päättäjät, media sekä koko väestöstä ne ryhmät, jotka ovat toiminnastamme jo kiinnostuneita tai joiden elämänhallintaa ja hyvinvointia toimintamme vahvistaisi. Sisäisen viestinnän kohderyhmiä ovat liiton henkilöstö, jäsenjärjestöt, hallitus ja nuorisotyöryhmä.

Verkkosivujen löydettävyyttä parannetaan

Verkkosivujen löydettävyyttä parannetaan kouluttautumalla hakukoneoptimoinnissa. Hakukonemainontaa tehdään optimoinnin ja siitä saadun koulutuksen perusteella siten, että se mahdollisimman kustannustehokkaasti parantaisi sivujen löydettävyyttä. Saavutettavuuden ja viestien selkeyttä parannetaan edelleen. Verkkosivuilla vaikuttamistoiminta, kansainvälinen kehitys ja tutkimus ovat selkeästi esillä.

Medialle lähetetään tiedotteita ja välitetään haastatteluja; näin tieto, tuki ja apu leviää suurelle yleisölle. Medialle järjestetään myös taustatilaisuuksia kiinnostavista aiheista, joiden avulla vähennetään painetta yksittäisiltä haastattelupyynnöiltä. Uutiskirje ilmestyy 6 kertaa vuodessa ja leviää sidosryhmille ja henkilöstölle. Väestöliiton blogissa nostetaan esille sekä toiminnan sisältöjä että vaikuttamistyömme tavoitteita. Blogiin pyritään saamaan myös vieraskirjoittajia mm. jäsenjärjestöjen parista.

Viestinnällistä yhteistyötä lisätään erityisesti jäsenjärjestöjen kanssa ja luodaan osaltaan näin edellytyksiä Väestöliito-yhteisölle. Jäsenjärjestöille lähetetään tiedotteet, kutsut ja jäsenjärjestökirje. Väestöliiton yhteistyöjärjestöjen kanssa tehdään yhdessä some-kampanjoita.

Yleisöä innostetaan kommentoimaan, antamaan palautetta ja näin kehittämään viestinnän sisältöjä kanssamme. Perustamme asiakasraadin, jonka tehtävänä on pari kertaa vuodessa arvioida sekä verkkosivujemme että somekanavien sisältöjä.

Sosiaaliset mediat ovat tärkeä osa viestintää

Sosiaaliset mediat ovat osa Väestöliiton verkkopalvelua, verkostoitumista, vaikuttamista, viestintää ja asiakaskohtaamisia. Toimimme niissä käyttäjälähtöisesti huomioiden eri kanavien luonteen. Ohjaamme verkkosivustojemme sisältöihin, blogiin, videoihin, palveluihin, annamme neuvontaa, teemme livetapahtumia, kampanjoita ja kyselyitä.

Some-kanavamme ovat toimivia, ja niiden suosio kasvaa jatkuvasti ja tasaisesti. Tavoitamme eri kohderyhmämme eri kanavilla ja monipuolisilla kohdennetuilla sisällöillä. Tässä apuna on suunnitelmallinen sisältömarkkinointi. Osassa kanavista toteutamme tehokkaita vaikuttamiskampanjoita, osassa tuloksellista palvelujen markkinointia ja kehittämme Väestöliiton työnantajakuvaa. Emme ainoastaan tuota sisältöä ja jätä sitä kanavalle, vaan seuraamme sisältöjen vastaanottoa. Kohtaamme ja kuuntelemme ihmisiä, annamme neuvontaa, kysymme näkemyksiä, osallistamme kampanjoihin ja teemme live-tapahtumia.

Somekanavia kehitetään vuonna 2021 luotujen sosiaalisen median linjausten ja niitä seuranneiden kanavatyöpajojen keskustelujen perusteella entistä paremmin huomioimaan kunkin kanavan luonteen, tehtävän ja kohderyhmän ja samalla ottamaan huomioon Väestöliiton brändin ja sen määrittämät äänensävyt.

Väestöliitto toimii Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa, YouTubessa, TikTokissa ja LinkedInissä. Uusia kanavia otetaan mukaan tarpeen mukaan kohderyhmiemme tavoittamiseksi.

Henkilöstön viestintätaitoja kehitetään

Henkilöstölle järjestetään keskustelu- ja infotilaisuuksia. Viestintäkoulutuksissa tullaan edelleen painottamaan hakukonenäkyvyyden takaamista, viestinnän saavutettavuuden lisäämistä ja somemarkkinointia. Keskustelutilaisuuksien aiheet nousevat vuonna 2021 järjestetyn viestinnän arvokeskustelun tuloksista ja niissä haetaan viestinnän äänensävyjä ja etsitään ratkaisuja haastaviin viestintätilanteisiin.

Väestöliiton sisäinen viestintä hoidetaan Teamsissa, uudessa Sharepoint-intrassa, Sympassa ja erilaisissa viestintäryhmissä ja -tapaamisissa.

Tasapainottuva talous ja hyvä hallinto

Väestöliiton yhteisissä palvelutoiminnoissa hoidetaan keskitetysti viestintä, yleishallinto- sekä talous- ja HR-asiat. Organisoimme liiton yhteiset palvelut uudella tavalla vuoden 2020 lopulla, jotta ne voivat palvella entistä tehokkaammin liiton eri toimintoja. Samalla toimintojen itsenäistä vastuuta on kasvatettu ja keskitetyt palvelutoiminnot ovat resurssimielessä enemmän koordinoivia ja varmistavia. Yhteiset palvelut palvelevat myös Väestöliitto-konsernin yhtiöitä. Niille tehtävä työ laskutetaan konsernilaskutusperiaatteiden mukaisesti. Väestöliiton talouden tasapainottaminen on yhdistelmä vastuunkantoa ja johtajuutta sekä kustannusten ja tulojen tasapainoa. Lisätuottojen saaminen liiton varainhankinnan, yhtiön tuoton muodostuksen sekä omaisuuden tuoton kautta on tavoitteeseen pääsyssä kaikkein keskeisintä.

Henkilöstö on liiton tärkein voimavara

Liiton henkilöstöhallinnossa hoidetaan liiton henkilöstöasiat, eli palkkahallinto, osaamisen kehittäminen, työterveysasiat, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiat, varhainen välittäminen sekä työn ja perheen yhteensovittaminen. Lähi-esihenkilöillä on suora vastuu henkilöstöasioiden hoitamisessa ja HR tukee heitä ohjeistuksin ja linjauksin.

Henkilöstöjohtamista tarkennetaan hallituksen hyväksymässä määräajoin päivitettävässä henkilöstöohjelmassa ja lisäksi laaditaan vuosittainen henkilöstötilinpäätös. Väestöliiton työhyvinvoinnin osa-alueet ovat terveys, turvallisuus, yhteisöllisyys, arvostus ja osaaminen, ja tavoitteena on kehittää työntekijän omaa sekä työyhteisön ja koko organisaation hyvinvointia. Vuonna 2022 henkilöstöhallinnossa tullaan päivittämään ja jalkauttamaan liiton varhaisen välittämisen, työn ja perheen yhteensovittamisen ja osaamisen kehittämisen suunnitelmia. Näiden lisäksi henkilöstöhallinto tukee esihenkilöiden työtä mm. ylläpitämällä esihenkilöfoorumia, jossa jaetaan henkilöstöhallintoon liittyvää informaatiota ja ohjeistuksia sekä tuetaan esihenkilöitä heidän vastuualueillaan henkilöstön hallintaan ja johtamiseen liittyen. Jatkamme säännöllisten henkilöstöinfojen pitämistä ja erilaisia yhteisiä vapaamuotoisia tapaamisia.

Yleishallinnon kehittäminen moderniksi ja ketteräksi

Vuonna 2022 jatkamme panostustamme hallinnollisten prosessien kehittämiseen niin, että ne ovat ketteriä ja joustavia. Näin voimme vastata nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön hallinnon näkökulmasta. Kehittämishankkeitamme tulevat olemaan mm. arkistoinnin systematisointi ja yhtenäistäminen sekä asiakirjahallinnon modernisointi koko liitossa.

Läpinäkyvää ja reaaliaikaista taloushallintoa

Kehitämme taloushallinnon seurantaa ja raportointia entistä läpinäkyvämmäksi ja reaaliaikaisemmaksi. Taloushallinnon keskeinen osa, kirjanpito ja koko ulkoinen laskenta on liitossa ulkoistettu. Jatkamme vuonna 2022 kesällä 2021 vaihtuneen kumppanimme kanssa yhteistyön tiivistämistä ja prosessimaisen toiminnan edistämistä. Esihenkilöstöllä ja hankevastaavilla on hyvät valmiudet ja perehdytys seurata ja johtaa oman vastuualueensa talouden tilaa ja kehitystä liiton taloussäännön mukaisesti. Vuonna 2022 jatkamme liiton talouden kehittämistä tilitoimistomuutoksen myötä vaihtuneen järjestelmän ominaisuuksia hyödyntäen. Keskitetyn talouden rooli on nimenomaan vastuualueiden talouden tuki, koulutus ja jatkoperehdytys.

Systemaattista ja ammattimaista varainhankintaa

Liiton yhtenä strategisena prioriteettina on ammattimainen varainhankinta. Jatkamme varainhankinnan profilointia ja markkinointia Liitytään yhteen (LY) konseptimme kautta. Pyrimme eri tavoin vahvistamaan konseptin tunnettuutta ja arvostusta. Tämän lisäksi painopisteemme ensi vuonna on jatkaa yritysvarainhankintaa ja yhteistyökumppanuuksien kartoitusta ja niissä nimenomaan LY konseptia hyödyntäen. Hyvä testamentti -yhteistyö jatkuu myös vuonna 2022 ja näiden lisäksi jatkamme varainhankinnan verkkoratkaisujen kehittämistä houkuttelevuuden, vakuuttavuuden ja konversion lisäämiseksi.

Suunnitelmallista jäsenpalvelua

Vuonna 2022 vastaamme jäsenjärjestöjen yhteistyötoiveisiin ja -odotuksiin kumppanuuksia rakentaen. Tarjoamme heille suunnitelmallisesti vaikuttamistyön yhteistyötä ja jatkamme kannanottojen valmistelua työryhmissä. Yhteistyötä jäsenjärjestöjen kanssa tehdään vaikuttamistyön lisäksi hankkeissa. Tarjoamme liittymistä Hyvä kysymys -palvelualustaan ja sen kehittämiseen tarkoituksena tukea jäseniemme omien verkkopohjaisten palvelujen kehittämistä. Tiedotamme aktiivisesti toiminnastamme jäsenjärjestöillemme uutiskirjeiden ja sosiaalisen median kanavien välityksellä.

LIITE; Väestöliiton jäsenjärjestöt

Väestöliiton perusti aikoinaan viisi suomalaista järjestöä. Tällä hetkellä liitossa on 34 suomalaista jäsenjärjestöä. Ne edustavat mm. erilaisia perhe-, nuoriso- ja opiskelija-, ammatti- ja aatteellisia järjestöjä.

Jäsenjärjestöjämme ovat:

Adoptioperheet ry
Biologian ja maantieteen opettajien liitto ry
Elatusvelvollisten Liitto ry
Familia ry
Filha ry
Imetyksen tuki ry
Kasper – Kasvatus- ja perheneuvonta ry
Kotitalousopettajien liitto ry
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry
Lapsiperheiden etujärjestö ry
Marttaliitto ry
Naisjärjestöjen Keskusliitto ry
Parasta Lapsille ry
Parisuhdekeskus Kataja ry
Sateenkaariperheet ry
Seta ry
Siirtolaisuusinstituutti
Sosiaalipoliittinen yhdistys ry
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Suomalaisuuden Liitto ry
Suomen opiskelijakuntien liitto – Samok ry
Suomen Gynekologiyhdistys ry
Suomen Keskustanaiset ry
Suomen Kätilöliitto ry
Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry
Suomen Lukiolaisten Liitto ry
Suomen Monikkoperheet ry
Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry
Suomen Uusperheiden Liitto ry
Suomen Vanhempainliitto ry
Suomen Väestötieteen Yhdistys ry
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry
Suomi-Seura ry
Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry