Toimintasuunnitelma 2024

Toimitusjohtajan alkusanat

Väestöliiton vuosi 2024 – inhimillisiä vastauksia väestölliseen murrokseen

Suomi elää voimakasta väestöllistä murrosta. Väestö ikääntyy, työikäisten määrä vähenee, syntyvyys on erittäin alhaista ja muuttoliike on myllerryksessä. Väestöliitossa jatkamme vuonna 2024 työtämme turvallisten ihmissuhteiden, ihmisoikeuksien ja hyvinvoinnin puolesta. Lasten ja nuorten turvallinen kasvu ja perheiden hyvinvointi ovat työmme keskiössä.

Tuotamme ratkaisuja väestöllisen murroksen haasteisiin. Ihmisoikeusperusta on kaikkialla sama, mutta haasteet erilaisissa yhteiskunnissa vaihtelevat. Väestöntutkimuksen kautta autamme yhteiskunnan eri toimijoita ymmärtämään väestönkehitystä, syntyvyyttä ja suomalaisia perheitä.

Vahvistamme Suomessa lapsi- ja perheystävällisyyttä. Painotamme toivotun lapsiluvun politiikkaa: tilaa, tietoa ja tukea perheellistymiseen. Esitämme ratkaisuja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon näissä teemoissa. Tarjoamme yrityksille kumppanuutta työpaikan rakentamisessa perheystävälliseksi.

Tuotamme maksutonta neuvontaa ja tukea pulmatilanteisiin lapsiperheiden vanhemmille ja parisuhteisiin. Palvelemme chatissa ja puhelimitse nuoria ja tuemme kunkin turvallista kasvuaan omaksi itsekseen ja vahvistamme nuorten itseluottamusta ja tulevaisuudenuskoa.

Puolustamme maahan muuttavien oikeutta hyvään arkeen ja maahanmuuttajataustaisten ihmisten perheenä elämisen oikeutta. Tuemme kotoutumista työelämämentoroinnin sekä tutkimuksen avulla ja välitämme osaamista suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoisuuden ja kehollisen itsemääräämisoikeuden teemoista.

Kansainvälisen kehitysyhteistyön alueella jatkamme ohjelmatukityötä seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja oikeuksien vahvistamiseksi. Rakennamme ihmisoikeuksia kunnioittavaa maailmaa, jossa jokaisella on oikeus omaan kehoon ja seksuaalisuuteen.

Epävarmassa toimintaympäristössä ja valtion säästöihin liittyvien rahoitusleikkausten edessä arvioimme strategisia valintojamme ja uudistamme toimintatapojamme vastataksemme perustehtäväämme entistä vaikuttavammin. Muuttuvassa maailmassa korostuu entistä voimakkaammin inhimillisten voimavarojen vaaliminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen: mahdollisuus muodostaa turvallisia ihmissuhteita ja kuulua lähiyhteisöihin sekä toimia aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä.

Eija Koivuranta
Toimitusjohtaja

Strategia toiminnan taustalla

Toimintamme perustuu sekä tutkittuun tietoon että ihmisten kohtaamisista saatuun kokemusperäiseen tietoon. Toimimme ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden puolesta ja toimintamme rakentuu vahvasti kestävän kehityksen tavoitteille. Noudatamme järjestösektorin hyvän hallinnon periaatteita. Seuraamme ja arvioimme näiden periaatteiden toteutumista läpileikkaavasti kaikessa toiminnassamme.

Vuonna 2024 käynnistämme strategian arvioinnin ja uudistamisen.

Strategiset ohjelmamme

1. Kestävä väestönkehitys

Kestävä väestönkehitys pitää sisällään syntyvyyden, lastensaantitoiveet, seksuaali- ja lisääntymisoikeudet sekä ihmissuhteiden ja yhteisöjen hyvinvoinnin. Tavoitteemme on lisätä tietoisuutta väestöllisen murroksen merkityksestä yhteiskunnallisesta ja inhimillisestä näkökulmasta. Jatkamme ihmisoikeuksille perustuvaa väestöpoliittista keskustelua ja ajamme Väestöpoliittisen ohjelman suosituksia osaksi Suomen linjauksia kotimaassa, EU:ssa ja kehityspolitiikassa.

Tavoitteitamme ovat:

1. Väestöpoliittinen keskustelu pysyy yllä ja Väestöpoliittinen ohjelma näkyy Suomen linjauksissa.

• Seuraamme ja vaikutamme hallitusohjelman väestöpoliittisen selonteon valmisteluun
• Edistämme tutkitusti kestävää väestönkehitystä ja ikääntyvän väestön kriisinsietokykyä
• Tarjoamme tutkimustietoa perhesukupolvista ja perhesuhteiden merkityksestä aktiivisessa ikääntymisessä Suomessa ja EU:ssa
• Vahvistamme maahanmuuttoa ja väestöskenaarioita koskevaa tutkimusta
• Tarjoamme keskeisiä väestöindikaattoreita päättäjien ja alueiden käyttöön.

2. Tuomme väestön perhepoliittisia toiveita esiin.

• Jalkautamme perhepoliittisia toiveita koskevan Perhebarometri 2023 tuloksia
• Perhebarometrissa 2024 teemana ovat parisuhteet ja seksuaalisuus
• Toteutamme vuorovaikutteisen tapahtuman ’Väestöpäivä’ 14.5.

3. Seuraamme lastensaannin toiveisiin ja toteutumiseen vaikuttavia tekijöitä.

• Julkaisemme politiikkasuosituksia toivotun lastensaannin tukemiseksi
• Perheiden pärjäämistä tuetaan ja lapsiperheköyhyyttä torjutaan pitkäjänteisesti
• Lapsitoiveiden toteutumisen vaje tunnistetaan päätöksenteossa ja lapsitoiveiden tukemisen tavoite (toivotun lapsiluvun politiikka: tilaa, tietoa, tukea perheellistymiseen) saa vastakaikua.

4. Lisääntymis- ja seksuaaliterveyspalvelut paranevat ja sisältävät myös hedelmällisyysneuvontaa.

• Erityisesti nuorten kokonaisvaltainen seksuaalikasvatus toteutetaan laadukkaasti
• Perhesuunnittelun toimintamallia laajennetaan tukemaan hedelmällisyystietoisuutta
• Alle 25-vuotiaiden nuorten maksutonta ehkäisyä toteutetaan hyvinvointialueilla ja siihen nivotaan hedelmällisyystietoisuus.

5. Haluamme Suomen olevan hyvä uusi kotimaa tänne muuttaneille.

• Perheperustaisen maahanmuuton merkitys tunnistetaan ja tarjoamme siitä tutkimustietoa
• Omassa toiminnassaan Väestöliitto tarjoaa maksuttomia palveluja maahan muuttaneiden kotoutumisen tueksi.

2. Seksuaalioikeudet ja kehitys

Väestöliiton kansainvälisessä toiminnassa vuonna 2024 tavoitellaan sisältöjen lisäksi toiminnan tunnettuuden vahvistamista osana Väestöliiton brändiä.

Tavoitteitamme ovat:

1. Suomi edistää seksuaalioikeuksia ulkopolitiikassaan, varsinkin kehityspolitiikassa ja humanitaarisessa avussa.

• Rahallinen tuki UNFPA:lle ja seksuaalioikeusjärjestöille (IPPF, MSI, IPAS) pysyy samalla tasolla tai kasvaa
• Poliittiset päättäjät ja virkamiehet pitävät seksuaalioikeuksia näkyvästi esillä eri foorumeilla
• Virkamiehet ja päättäjät käyttävät Väestöliiton asiantuntemusta tukenaan päätöksenteossa.

2. Kehitysyhteistyöohjelma edistää seksuaalioikeuksia tuloksellisesti.

• Kehitysyhteistyöohjelma vahvistaa haavoittuvimmassa asemassa olevien oikeuksia
• Kumppanijärjestöjen osaaminen vahvistuu.

3. Suuren yleisön tuki Väestöliiton kehitysyhteistyölle ja seksuaalioikeuksien edistämiselle kasvaa.

• Väestöliiton seksuaalioikeuksiin ja kehitykseen liittyvät viestintäkampanjat ovat onnistuneita
• Kehitämme globaalikasvatuksen avulla uusia tapoja tavoittaa kohderyhmiä
• Korostamme viestinnässämme sitä, että Väestöliitto on Suomen johtava seksuaalioikeuksien edistäjä myös globaalisti.

3. Turvallinen läheisyys

Turvallinen läheisyys -ohjelmassa ylläpidämme ja kehitämme ihmissuhdepalveluja lasten ja nuorten turvallisen kasvun sekä vanhemmuuden, isovanhemmuuden ja muiden perhesuhteiden tueksi.

• Palvelujen ytimessä on turvallisuus; turvallisten ihmissuhteiden tukeminen
• Kohtaamme kaikki palveluissamme olevat ihmiset yhdenvertaisesti
• Asiakastyömme on aina asiakaslähtöistä
• Kehitämme palvelujamme asiakkaan näkökulmasta pääosin digitaalisesti; tavoitteena ovat onnistuneet dialogiset kohtaamiset turvallisen tilan periaatteita noudattaen.

Tavoitteitamme vuodelle 2024 ovat: 

1. Asiakaslähtöisyyden korostaminen
2. Uusien rahoitusten aktiivinen valmistelu
3. Väestöliiton brändin vahvistaminen vahvalla viestinnällä ja palveluiden oikeanlaisella jaottelulla.

4. Väestöliitto-yhteisön rakentaminen

Järjestönä haluamme olla yhteiskunnan eri toimijoita kokoava, ihmisoikeuksia puolustava ja hyvinvointia rakentava Väestöliitto-yhteisö. Väestöliitto-yhteisö koostuu sekä sisäisistä toiminnoista että ulkoisista yhteistyöverkostoista ja kumppanuuksista. Kutsumme eri toimijoita osallistumaan yhteisöömme: käyttämään palvelujamme ja keskustelemaan niistä, perehtymään tutkimustuloksiimme, seuraamaan ja muotoilemaan yhteiskunnallista vaikuttamistyötämme, rakentamaan kumppanuuksia sekä tekemään lahjoituksia työhömme. Väestöliitto-yhteisön rakentamisessa tuemme ja kannustamme yhteistyön tekemiseen.

Tavoitteitamme ovat:

1. Vaikuttajien ja Väestöliiton vuorovaikutus kasvaa: vaikuttajat arvostavat Väestöliiton toimintaa ja käyttävät Väestöliiton asiantuntemusta tukenaan päätöksenteossa

2. Merkittävät kumppanuudet ja yhteistyö jäsenjärjestöjemme kanssa vahvistuvat

3. Tavalliset ihmiset kiinnittyvät Väestöliitto-yhteisöön ja heidän kokemuksensa yhteisöön liittymisestä on myönteinen. Väestöliiton tavoitteet ja toiminta tunnetaan yleisesti ja ne on kuvattu teemoittain selkeästi.

4. Tarjoamme uusia liittymisen tapoja ihmisille. Varainhankinnan ja toiminnan kehittämisen lisäksi tulee mahdollisuus myös erilaisiin tapoihin seurata ja tukea Väestöliittoa.

Vaikuttamistyön kokonaisuus yhdistää eri teemoja ja asiantuntijuutta

Väestöliitto edistää turvallisia ihmissuhteita, ihmisoikeuksia ja hyvinvointia muuttuvassa maailmassa. Vastauksena väestölliseen murrokseen toimimme vaikuttajana ja asiantuntijana perheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden parantamiseksi sekä seksuaalioikeuksien ja syrjimättömyyden vahvistamiseksi. Vaikuttamistyömme muodostuu palveluistamme nousevasta asiantuntemuksesta, monipuolisista verkostoistamme, Väestöntutkimuslaitoksen työstä, kansainvälisen työmme vaikuttamisverkostoista ja hankkeista sekä vahvistuvasta vuorovaikutuksesta jäsenjärjestökenttämme kanssa.

Vaikuttamistyössä vuonna 2024 edistämme ja pidämme esillä seksuaalikasvatuksen merkitystä, nuorten maksutonta ehkäisyä, hedelmällisyystietoisuuden lisäämistä sekä toivotun lapsiluvun politiikkaa, perheiden pärjäämistä sekä perheperusteista maahanmuuttoa.

Väestöntutkimuslaitoksen tutkijat ovat tiiviissä yhteydessä poliittisten päättäjien, viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa edistääksemme väestö- ja perhepolitiikan tietopohjaa ja tutkimusperustaista kehittämistä. Sen tueksi tutkimuslaitos kehittää lisää väestöindikaattoreita ja – projektioita ja osallistuu Väestöpäivä-tapahtuman järjestämiseen YK:n perheen päivänä.

Jatkamme työtämme vahvojen verkostojen kautta. Teemme poliittista vaikuttamistyötä pitämällä säännöllisesti yhteyttä kansanedustajiin ja europarlamentaarikkoihin, ulkoministeriön, EU:n ja sosiaali- ja terveysministeriön virkahenkilöihin sekä kehitysyhteistyö- ja YK-järjestöihin. Suomessa foorumeina toimivat Eduskunnan seksuaalioikeudet- ja kehitysryhmä sekä kahdesti vuodessa kokoontuva Perjantairyhmä. Jälkimmäisessä on jäseninä kansanedustajien lisäksi sosiaalisen kehityksen parissa toimivia viranhaltijoita, kehityspoliittisen toimikunnan edustajia sekä kehitysyhteistyöjärjestöjä. Väestöliiton kansainvälisen kehityksen tiimi toimii ryhmien sihteeristönä.

Koordinoimme ja kehitämme vuonna 2018 perustettua suomalaisista kansalaisjärjestöistä koostuvaa Seksuaalioikeusverkostoa. Olemme Countdown2030Europe -konsortion jäsen ja lisäksi olemme mukana muun muassa OneUN in Finland -koordinaatioryhmässä, Kehityspoliittisessa toimikunnassa ja Maailma.net-portaalissa. Toimimme myös Fingon Gender ja kehitys -työryhmässä sekä Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus -verkostossa. Jatkamme YK:n seksuaali- ja lisääntymisterveysjärjestö UNFPAn kumppanina Suomessa ja teemme UNFPAan liittyvää vaikuttamistyötä ja viestintää sekä toimimme Suomen delegaation neuvonantajina teemallemme keskeisissä YK-prosesseissa kuten YK:n väestö- ja kehitystoimikunnassa ja Ihmisoikeusneuvon istunnoissa.

1. Kestävä väestönkehitys, tutkimustoiminta ja vaikuttaminen 2024

Väestöntutkimuslaitos tuottaa ajankohtaista ja soveltavaa tutkimustietoa perheistä, pareista ja kestävästä väestönkehityksestä Suomessa sekä Euroopassa. Vuosittaisten Perhebarometrien aiheet koskevat neljän vuoden sykleissä Perhepolitiikkaa, Syntyvyyttä, Parisuhteita ja Perhesuhteita.
Perhebarometrien kautta edistämme yhteiskunnallista tietoisuutta ja keskustelua sosiaalisesta ja sukupuolten välisestä tasa-arvosta sekä erilaisten yksilöiden ja perheiden toiveista, haasteista ja tarpeista. Jatkamme sekä Perhebarometrin 2022 Kuka haluaa lapsia 2020-luvulla että vuoden 2023 Perhebarometrin Kaikki tykkää perheistä. Lapsiperheiden ja muiden suomalaisten näkemykset perhepolitiikasta jalkauttamista medialle ja perhetyön ammattilaisille. Syksyllä 2024 ilmestyvän Perhebarometrin aiheena on aikuisväestön parisuhteet, ja sitä tehdään yhteistyössä Parisuhdekeskus Kataja ry:n kanssa. Lisäksi valmistelemme uutta perhebarometrikyselyä suomalaisten perhesiteistä.

Julkaisemme vuosittain myös vertaisarvioitua ja avointa Finnish Yearbook of Population Research -lehteä, tietovuotoja ja työpapereita. Lisäksi analysoimme uuden FINSEX-kyselytutkimuksen aineistoa suomalaisten seksuaalisesta käyttäytymisestä ja hyvinvoinnista.

Tutkimuslaitos osallistuu tutkimuskonsortioon sosiaalisista verkostoista ikääntyvässä Suomessa, jonka toinen kausi 2024–27 alkaa tulevana vuonna osana Strategisen tutkimuksen neuvoston Väestönmuutos-ohjelmaa. Väestöliiton tutkimusprofessorit johtavat hanketta ja Väestöntutkimuslaitos vastaa hankkeen yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta. Selvitämme sosiaalisten verkostojen yhteyttä niin lastensaantiin kuin aktiiviseen ja onnelliseen ikääntymiseen. Tutkimme myös sukulaisverkostoja historiallisessa Suomessa sekä alueellisia eroja ja muuttoliikettä. Tätä täydentää EU Horizon tutkimuskonsortio Towards a Resilient future for Europe (FutuRes), johon osallistumme Bocconin yliopiston johdolla.

Sukupolvien ketju -hanke on Väestöliiton oma, edustava pitkittäistutkimus Suomen suurten ikäluokkien ja heidän aikuisten lastensa elämästä ja yhteydenpidosta. Kolme ensimmäistä aineistonkeruuta toteutettiin vuosina 2008, 2012 ja 2018. Neljänteen aineistokeruuseen on haettu tukea mm. Koneen Säätiöltä, ja mikäli rahoitus saadaan, keruu toteutetaan toimintavuonna. Toteutamme myös Survey of Health, Ageing and Retirement -(SHARE) Suomi tutkimuksen 10. tutkimusaallon aineistokeruu ja raportoimme 9. tutkimusaallon tuloksia.

Väestöntutkimuslaitos koordinoi Väestöliiton väestöpoliittista vaikuttamista ja tuottaa sen pohjaksi tuoretta tutkimustietoa. Vaikuttaminen toteutuu lähivuosina kahdessa laajassa tutkimuskonsortiossa kansallisella ja EU-tasolla. Sen lisäksi tutkimuslaitos koordinoi kansallista SYNTY-verkostoa. EU-vaikuttamisessa painopiste on väestökehityksen, kriisinsietokyvyn ja toivotun lastensaannin politiikan tavoitteiden esille tuominen vuorovaikutuksessa päättäjien kanssa ja teemme tässä yhteistyötä Population Europe-verkoston kanssa.

Tavoitteena on jatkaa tunnettuna ja arvostettuna syntyvyyden ja perhetutkimuksen tiedon popularisoijana sekä lisätä näkyvyyttämme EU:tasolla. Keräämämme kansainvälisestikin merkittävät tutkimusaineistot ovat ilmaiseksi kaikkien tutkijoiden hyödynnettävissä tietyn ajan päästä (Sukupolvien ketju, GGS, SHARE, Perhebarometrikyselyt) avoimen tieteen periaatteilla.

Tutkimuksen popularisointi toteutuu tutkimuslaitoksen kautta sekä yhteistöissä Strategisen tutkimusneuvoston Demography-ohjelman kanssa.  Pidämme niin tieteellisiä kuin suurelle yleisöllekin suunnattuja luentoja. Tiedeviestintämme keskittyy vuonna 2024 laajasti NetResilience-hankkeen vaikuttamistoimintaan, josta Väestöliitto vastaa. Järjestämme hankkeen tilaisuuksia sekä yksin että yhdessä muiden Demography-ohjelman konsortioiden kanssa. Julkaisemme NetResilience-hankkeen sekä Väestöliiton verkkosivuilla tietoa tutkimuksesta sekä viestimme aktiivisesti sosiaalisessa mediassa hankkeen tuloksista.

Julkaisemme noin 30 tieteellistä vertaisarvioitua artikkelia ja tutkimuslaitoksen omassa sarjassa kaksi työpaperia. Jatkamme suosittua popularisoitujen Tietovuoto-artikkelien sarjaa ajankohtaisista tutkimusaiheistamme sekä blogien kirjoittamista mm. Synty-verkostolle. Suunnittelemme lyhyiden videoiden käyttöä tutkimustulosten jakamisessa.

Kehittämistyö monikulttuurisuudessa

Väestöntutkimuslaitos on mukana yhteispohjoismaisessa Nordforskin rahoittamassa tutkimusprojektissa, Social Networks and Ethnic Integration, jossa tarkastellaan eri etnistä alkuperää olevien ihmisten välisiä perhesuhteita Tanskassa, Ruotsissa ja Suomessa. Toimintavuonna valmistuu tutkimus toisen sukupolven maahanmuuttajien syntyvyydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä Suomessa.

Pyrimme vahvistamaan maahanmuuttotutkimusta hakemalla Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoitusta teemasta Maahanmuuton, työn ja hyvinvoinnin vaikutukset tulevaisuuden Suomessa.

Womento-mentorointi

Tuemme koulutettujen maahan muuttaneiden naisten työelämävalmiuksia, verkostoja ja kielitaitoa sekä suomalaisen työelämän tuntemusta ja ammatillista itseluottamusta. Samalla edistetään kotoutumista ja yhteiskunnallista osallisuutta. Parimentorointiin perustuvassa toiminnassa mentorina toimivat vapaaehtoiset, suomalaisessa työelämässä toimivat, oman ammattialan naispuoliset asiantuntijat. Toimintaa rahoittaa STEA.

Tietoa tasa-arvosta ja seksuaalisuudesta kotoutujille ja kotoutumisen ammattilaisille (TASE)

Edistämme maahan muuttaneiden kotoutumista sekä tietoa seksuaalioikeuksista. Tuemme kotoutumisvaiheen koulutuksen ammattilaisia seksuaalioikeus- ja tasa-arvokysymyksissä. Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa maahanmuuttajien yhteiskuntatietoutta erityisesti tasa-arvoon, seksuaalikäyttäytymiseen, itsemääräämisoikeuteen sekä haitallisiin perinteisiin liittyvissä kysymyksissä. Hanketta toteutetaan EU:n Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston tukemana.

2. Seksuaalioikeudet, kehityspolitiikka ja vaikuttaminen hyvinvointiin maailmalla 2024

Hyvinvointia myös maailmalla

Päämäärämme on, että erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten – nuoret, tytöt ja naiset, vammaiset ihmiset ja sateenkaari-ihmiset – seksuaalioikeudet parantuvat kehittyvissä maissa. Toinen päämäärämme on, että Suomi ja EU sitoutuvat vahvemmin kehityspolitiikassaan ja -rahoituksessaan seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistämiseen. On tärkeää, että kumppanuudet ja yhteistoiminta seksuaalioikeuksien edistämiseksi vahvistuvat.

Tuomme globaalin maailman lähelle ihmisiä Suomessa, ja eri yhteistyötahot saavat meiltä asiantuntevaa ja luotettavaa kumppanuutta. Teemme yhteistyötä vuorovaikutuksellisesti toisia kuunnellen, toisilta oppien ja yhdessä uutta ideoiden. Yhteiskunnalliset toimijat saavat meiltä ajankohtaista ja luotettavaa tietoa päätöksenteon tueksi.

Vuonna 2024 jatkamme seksuaalioikeuksia edistävän kehitysyhteistyöohjelman toteuttamista ja kehittämistä sekä Suomessa että seitsemässä kehitysyhteistyön kumppanimaassa. Annamme kehitysviestinnän keinoin tietoa seksuaalioikeuksista ja kestävän kehityksen tavoitteista.

Vaikuttamalla muutoksia kehityspolitiikkaan

Vuoden 2024 vaikuttamistyön painopisteenä on vaikuttaa siihen, että uuden hallituksen kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteossa seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet ovat keskeinen painopiste ja niille turvataan riittävä rahoitus huolimatta kehitysyhteistyöhön kohdistuvista leikkauksista.

3. Turvallinen läheisyys toimintavuonna 2024

Nuorten turvallinen kasvu omaksi itsekseen

Tuemme 13–29-vuotiaiden nuorten seksuaalista hyvinvointia ja kykyä toimia intiimeissä ihmissuhteissa. Nuoret saavat asiantuntijan keskusteluapua matalan kynnyksen chat-palveluissa mieltään painaviin kysymyksiin. Toimintaa rahoittaa STEA.

Matalan kynnyksen Poikien Puhelimen puhelin- ja chat-palvelu lisää poikien ja nuorten miesten ymmärrystä kehosta ja kasvusta, seksuaalisuudesta, ihmissuhteista ja arjenhallinnasta sekä vahvistaa tunne- ja sosiaalisia taitoja. Kohtaamisista osa tapahtuu pelistriimeissä ja Discord-yhteisöpalvelimessa. Miespuolinen asiantuntijatiimi vastaa palvelusta. Toimintaa rahoittaa STEA.

Perheiden hyvinvoinnin tukena

Tarjoamme matalan kynnyksen keskustelutukea kuormittuneille ja jaksamisestaan huolestuneille lasten vanhemmille sekä lasta odottaville. Tavoitteena on ehkäistä vanhempien uupumusta, kannatella arjessa ja ohjata tarvittaessa vanhempi tuen äärelle. Teemme yhteistyötä Hyvinvointialueiden perhekeskusten kanssa mm. asiakasohjauksen kautta kannattelemalla palveluita tarvitsevia. Asiakkaiden yksilöllisten toiveiden mukaisesti keskustelutukea tarjotaan monikanavaisesti. Tarjoamme myös mahdollisuutta ammatillisesti ohjattuun vertaistukeen ryhmätoiminnan muodossa.  Toimintaa rahoittaa STEA. 

Sukupolvien sopu -toiminnassa tarjoamme tukea isovanhemmille, jotka kokevat haasteita nk. ‘välisukupolven’ kanssa. Palvelut ovat valtakunnallisia, ja toiminta toteutetaan etäyhteyksin. Toimintaa rahoittaa STEA.

Avoimet hankerahoitukset vuodelle 2024

Turvallisen läheisyyden ohjelmassa vuodelle 2024 haetaan hankkeita ja rahoituksia muun muassa nuorten ruotsinkieliseen palveluun, murrosikäisten vanhemmuuden tukemiseen. Ukrainalaisten psykososiaaliseen tukeen Helsingin alueella. Lisäksi tavoitellaan Et ole yksin -palvelun laajennusta ja vakiinnuttamista ja Kumita-kampanjan jatkoa.

4. Väestöliitto-yhteisön rakentaminen 2024

Väestöliitto-yhteisön rakentaminen jatkuu tärkeänä osana työtämme ja vuonna 2024 erityisinä tavoitteina Väestöliitto-yhteisön kehittämisessä ovat:

• Verkostot ja niiden vahvistaminen
• Jäsenistön kuuleminen.

Jatkamme yhtenäistä viestintää kaikille kohderyhmillemme Väestöliitosta ja siitä mitä se tekee. Kaikkien ohjelmiemme yhteinen viesti on: Edistämme turvallisia ihmissuhteita ja yhteisöjen hyvinvointia. Ohjelma-rakenteen kautta seurataan ja arvioidaan, miten strategia toteutuu jäsenjärjestöjen, hallituksen, johtoryhmän ja koko henkilöstön näkökulmasta.

Toiminnan tasolla vuonna 2024 tavoitellaan tehtävien priorisointia ja kokoamista selkeämmiksi kokonaisuuksiksi. Arvioimme verkostomme ja priorisoimme toimintamme kannalta oleelliset ja vahvistamme niitä. Toteutamme jäsenkyselyn ja pidämme yhteyttä jäsenjärjestöihin. Tiivistämme yhteistyötä konsernin sisällä ja haemme synergiaetuja toiminnassa.

Väestöliitto-yhteisö koostuu kuudesta keskeisestä menestystekijästä, jotka vahvistavat brändiämme ja nojaavat vahvaan perustaamme: ihmisoikeuksiin, kestävään kehitykseen ja hyvään hallintoon.

4.1. Aktiivinen ja sitoutunut jäsenistö ja luottamushenkilöt: hallitus ja jäsenjärjestöt

Väestöliiton hallitus

Väestöliiton hallitus muodostuu puheenjohtajasta ja yhdeksästä jäsenestä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajat.

Strategian toimeenpanoon ohjaaminen, seuranta ja arviointi on keskeistä hallitustyöskentelyssä. Toimintaympäristön muuttuessa nopeasti, uudistamme strategiamme 2024.

Suunnitelmallista jäsenpalvelua

Väestöliiton jäseninä on 34 suomalaista järjestöä. Ne edustavat erilaisia perhe-, nuoriso-, opiskelija-, ammatti- ja aatteellisia järjestöjä. Väestöliiton jäsenjärjestöt kokoontuvat kahdesti – keväällä ja syksyllä – päättämään liiton toiminnan suuntaviivoista ja arvioimaan toteutunutta toimintaa. Hallitus ohjaa toimintaa syys- ja kevätkokousten välissä.

 

 

Väestöliitto ry:n organisaatio 2023–2024.

Lista Väestöliiton jäsenjärjestöistä löytyy toimintasuunnitelman lopussa olevasta liitteestä.

4.2. Osallistuvat ja sitoutuneet palvelujen käyttäjät

 Väestöliitto-konserni

Konsernin toiminta koostuu yleishyödyllisestä tutkimus-, palvelu- ja vaikuttamistyöstä sekä yhtiömuodossa tuotettavista maksullisista palveluista. Väestöliitto-konsernin yhtiöiden tehtävänä on kehittää ja tarjota laadukkaita palveluja perheiden ja väestön onnellisuuden ja tasapainoisen elämän edistämiseksi sekä tuottaa resursseja Väestöliitto ry:n yleishyödylliseen toimintaan.

Väestöliitto ry

Yleishyödyllisenä organisaationa Väestöliitto ry tarjoaa vuonna 2024 nuorille ja aikuisille maksuttomia matalan kynnyksen palveluja, neuvontaa ja tukea sekä koordinoi järjestöjen yhteistä Hyvä kysymys – verkkopalvelua sekä työnantajille suunnattua Perheystävällinen työpaikka -ohjelmaa. Väestöliitto ry:n palvelujen tavoitteena on vahvistaa hyvinvointia, turvallisia ihmissuhteita ja ihmisoikeuksia.

• Hyvä kysymys -verkkopalvelu on järjestöjen yhteinen palvelualusta, joka mahdollistaa laadukkaan palvelutuotannon välineet Väestöliiton ja sen kumppaneiden toiminnoille ja maksuttomille palveluille. Hyvä kysymys -yhteistyökumppanit ovat tyytyväisiä palvelutuotannon välineisiin ja yhteistyöhön. Kumppaneina vuonna 2024 on lähes 30 järjestöä, joista osa on Väestöliiton jäsenjärjestöjä.
• Perheystävällinen työpaikka -ohjelma edistää osaltaan yritysten ja organisaatioiden yhteiskuntavastuuta ja sosiaalista kestävyyttä. Ohjelma hakee uusia kumppanuuksia ja myös kehittelee hankeyhteistyötä vuoden 2024 aikana. Uusia tunnuksen saajia ja tunnuksen uusijoita tuetaan prosessissa. Uusia asiakkaita tulee toimintavuonna 3–5, kaksi tunnusta uusitaan ja 8 väliraportointia tunnuksista valmistuu. Väestöliitto tarjoaa yrityksille ja organisaatioille myös maksullisia valmennuksia työn ja perheen yhteensovittamisesta, perheystävällisen työkulttuurin ja sosiaalisen vastuullisuuden sekä työelämän tasa-arvon teemoista.

Väestöliiton Hyvinvointi Oy on Väestöliitto ry:n 100-prosenttisessa omistuksessa oleva osakeyhtiö, joka kuuluu Väestöliitto-konserniin.

• Yhtiö on sitoutunut noudattamaan toiminnassaan omistajansa Väestöliitto ry:n arvoja. Yhtiö toimii ihmisläheisten palveluiden kehittäjänä ja tuottajana osana Väestöliitto-konsernia.
• Yhtiö tarjoaa maksullisia palveluja, ja tuotto käytetään Väestöliitto ry:n yhteiskunnalliseen vaikuttamistyöhön ja kehittämishankkeisiin, joissa edistetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja seksuaaliterveyttä.
• Yhtiön päätavoite on omilla keinoillaan edistää Väestöliiton strategian lupausta, jonka mukaan konserni on toivon, onnellisuuden ja ihmisoikeuksien asialla. Väestöliiton Hyvinvointi Oy:n toiminnasta vastaa yhtiön hallitus ja johtoryhmä.

Yhtiö käyttää toiminnassaan aputoiminimiä: terapiapalveluita tarjotaan nimellä Väestöliiton Terapiapalvelut ja kotipalveluita nimellä Väestöliiton Kotipalvelut.

• Väestöliiton Terapiapalvelut tuottaa psykoterapiapalveluita sekä koulutuksia. Palveluita ovat: yksilöterapia, pariterapia, perheterapia, seksuaaliterapia, musiikkiterapia sekä lapsiasioiden sovittelu.
• Väestöliiton Kotipalvelut tuottaa ammatillista lastenhoitoa, kotipalvelua ja perhetyötä pääkaupunkiseudun ja Porvoon lapsiperheille.

Väestöliitto-konserniin kuulu lisäksi Kiinteistö Oy Kalevanpoika, joka hoitaa Väestöliiton kiinteistön asioita.

4.3. Osaava, motivoitunut ja verkostoitunut henkilöstö

Henkilöstö on Väestöliiton tärkein voimavara. Palveluksessamme on noin 65 henkilöä. Väestöliiton henkilöstöhallinnon vastuisiin kuuluvat:

• Palkkahallinto
• Osaamisen kehittäminen
• Työterveysasiat
• Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiat
• Työyhteisön kehittäminen
• Esihenkilötyön kehittäminen
• Varhainen välittäminen sekä
• Työn ja perheen yhteensovittaminen.

Vuonna 2024 henkilöstöhallinnossa jatketaan mm. työyhteisön kehittämissuunnitelman toteuttamista sekä arvioidaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toteutumista ja mahdollisia päivitystarpeita. Panostamme erityisesti esihenkilöiden kouluttamiseen ja kehittämiseen. Vuoden 2023 aikana olemme kattavasti selvittäneen henkilöstökyselyin ja työterveyshuollon työpaikkaselvityksen avulla henkilöstömme työtyytyväisyyttä, työssä jaksamista sekä työturvallisuusseikkoja. Tulosten avulla työyhteisön kehittämissuunnitelmamme tarkentuu.

Työskentely tapahtuu Väestöliitossa vuonna 2024 edelleen hybridimallilla. Samalla hybridimallia kehitetään ja otetaan huomioon paitsi henkilöstön hyvinvointi ja yksilölliset toimintatavat, myös yhteisöllisyyden vaaliminen, riittävä kohtaavien tapaamisten määrä ja keskustelut, jotka luovat Väestöliitto-yhteisön toimivaa perustaa. Hybridimallimme toimivuutta ja työn ja perheen yhteensovittamisen käytännön kokemuksia selvitimme henkilöstöltä syksyllä 2023. Osallistumme myös vuonna 2024 Lapset mukaan -töihin päivään

4.4. Kumppanuudet ja yhteistyö

Väestöliitto toimii useissa kattojärjestöissä, verkostoissa sekä ohjaus- ja asiantuntijaryhmissä. Edustukset ovat yksi vaikuttamistyömme kanavista.

Meillä on edustaja Asuntosäätiön ja Siirtolaisuusinstituutin hallituksissa. Väestöliitosta on puheenjohtaja Fingon Gender ja kehitys -työryhmässä sekä Suomen 1325-verkostossa.

Väestöliitto toimii eduskunnan seksuaalioikeudet- ja kehitysryhmän asiantuntijasihteeristönä sekä osallistuu asiantuntijana eduskunnan Turvallisen odotus- ja vauva-ajan edistämistyhmään sekä jäsenenä Eduskunnan Parisuhdeverkostossa. Kuulumme myös Allianssiin ja Lastensuojelun Keskusliittoon sekä olemme mukana Hyvinvointiala HALI ry:ssä. Lisäksi Väestöliitosta on edustajia mukana useiden yhteistyöhankkeiden ohjaus- ja johtoryhmissä.

Vaikutamme kansainvälisesti COFACE Families Europe -järjestön kautta. Teemme yhteistyötä Population Europe -verkoston sekä perhesuunnittelujärjestö IPPF:n kanssa ja olemme niiden jäseniä. Edustajamme toimii WHO:n seksuaalikasvatuksen Euroopan asiantuntijaryhmässä.

Teemme vuonna 2024 tutkimusyhteistyötä seuraavien tahojen kanssa: Helsingin yliopisto, Turun yliopisto, Aalto yliopisto, Oxfordin yliopisto, Bocconin yliopisto (Milano), Tukholman yliopisto, Pompeu Fabra -yliopisto (Barcelona), Padovan yliopisto, Edith Cowan -yliopisto (Länsi-Australia), McMaster yliopisto (Kanada) sekä Karolinska Institutet ja SUDA (Stockholm University Demography Unit). Väestö- ja perhepoliittisen vaikuttamistyön toimijoita ovat valtionhallinto (VNK strategiaosasto, OKM, SM, STM), Tilastokeskus, yliopistot, THL ja muut tutkimuslaitokset. Lisäksi jatkamme vaikuttamis- ja tutkimusyhteistyötä mm. Työeläkevakuuttajien (TELA), Suomen Väestötieteen Yhdistyksen, Monimuotoiset perheet ry, Sateenkaariperheet ry, Suomen seksologisen seuran, Alli Paasikiven Säätiön, Parisuhdekeskus Katajan ja Siirtolaisuusinsituutin kanssa.

Ohjelmajohtaja toimii Lastensuojelun keskusliiton hallituksessa ja Kansainvälisten asioiden johtaja Fingon hallituksen varapuheenjohtajana. Väestöliiton toimitusjohtaja toimii kevätkauden 2024 SOSTEn puheenjohtajana ja toimii asiantuntijana uudelleen asetetussa sosiaaliturvakomiteassa.

Lisäksi Väestöliitolla on koordinaatiovastuu muun muassa Synty-verkostossa ja Vuoden isä -valmistelutyöryhmässä (STM). Väestöliitto tekee yhteistyötä Museo Kruunun kanssa Minun maailmani näyttelyn osalta.

Nuorisotyöryhmä edistää seksuaalioikeuksia ja yhdenvertaisuutta

Vapaaehtoisista nuorista koostuva Väestöliiton nuorisotyöryhmä Hurma jatkaa toimintaansa 2024.  Ryhmän jäseniä kutsutaan osallistumaan erilaisiin tilaisuuksiin.

• Työryhmä edistää nuorten seksuaalioikeuksia ja yhdenvertaisuutta.  Ryhmä koostuu 16–26-vuotiaista vapaaehtoisista seksuaalisuuden teemoista kiinnostuneista nuorista.
• Nuorisotyöryhmä ylläpitää nuorten seksuaalioikeuksia käsittelevää verkkomediaa Hurma-lehteä. Ryhmä toteuttaa Veckan Sex- seksuaalikasvatuskampanjan, jatkaa aktiivisesti sosiaalisessa mediassa viestimistä ja tekee mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.
• Ryhmä kommentoi tai nostaa asioita keskusteluun Väestöliitossa. Ryhmän kautta Väestöliitto mahdollistaa nuorille omia vaikuttamistilaisuuksia myös Väestöliiton ulkopuolella.

4.5. Monipuolinen ja ennakoitava rahoitus ja varainhankinta

Tasapainottuva talous ja hyvä hallinto

Väestöliiton yhteisissä palvelutoiminnoissa hoidetaan keskitetysti viestintä, yleishallinto sekä talous- ja HR-asiat. Keskitetyn organisoinnin kautta liiton eri toiminnot voivat keskittyä varsinaiseen sisältötyöhön ja sen ohjaamiseen: keskitetyt palvelut tukevat tätä työtä ja tarjoavat tarvittavat hallinnolliset palvelut, ja samalla ne palvelevat myös Väestöliitto-konsernin liiketoimintaa harjoittavaa yhtiöitä ja kiinteistöyhtiötä. Yhtiöille tehtävä työ laskutetaan konsernilaskutusperiaatteiden mukaisesti. Lisätuottojen saaminen liiton varainhankinnan, yhtiön sekä omaisuuden tuoton kautta on tavoitteeseen pääsyssä kaikkein keskeisintä.

Kehitämme vuonna 2024 taloushallinnon seurantaa ja raportointia entistä läpinäkyvämmäksi ja reaaliaikaisemmaksi yhdessä talouspalveluiden ulkoistuskumppanimme kanssa. IT-tuen olemme osin ulkoistaneet vuoden 2023 alusta lukien.

• Taloushallinnon keskeinen osa, kirjanpito ja koko ulkoinen laskenta on liitossa ulkoistettu ja jatkamme 2024 yhteistyön tiivistämistä kumppanimme kanssa.
• Parannamme prosessimaista toimintaamme, nopeutamme kirjanpidon kuukausittaista valmistumista ja satsaamme käytössä olevan järjestelmämme suunnitteluominaisuuksiin.
• Esihenkilöille ja hankevastaaville varmistetaan hyvät valmiudet ja perehdytys seurata ja johtaa oman vastuualueensa talouden tilaa ja kehitystä liiton taloussäännön mukaisesti. Keskitetyn talouden rooli on nimenomaan vastuualueiden talouden tuki, koulutus ja jatkoperehdytys.
  

Toimintaa toteutetaan ja tarvittaessa sopeutetaan lopullisten rahoituspäätösten

ja muiden toteutuvien tuottojen mukaan. Tavoitteena on liiton talouden rakenteellisen tasapainon saavuttaminen ja vakiinnuttamien vuosina 2024 ja 2025.

Kehitämme varainhankintaa

Varainhankinnan osalta jatkamme ”Kaikki on perheestä” -kampanjaa ja lisäämme Väestöliiton vetovoimaisuutta lahjoituskohteena. Toimintamme suuntautuu yritysvarainhankintaan, testamentti-, kerta- ja kuukausilahjoittamiseen. Varainhankinnan kohteena ovat perheiden tukeminen, nuoret ja kehitysyhteistyö. Varainhankinnan mittareina ovat tulos sekä Väestöliiton tunnettuus ja mieluisuus lahjoituskohteena.

4.6.   Elinvoimainen viestintä kertoo Väestöliiton tarinaa

Väestöliiton viestintää tehdään Väestöliiton strategian pohjalta, koko konsernin etu huomioiden. Viestinnän tehtäviä ovat brändin vahvistaminen, tiedonkulun takaaminen ja parantaminen sekä Väestöliiton palveluiden, tutkimuksen ja vaikuttamistoiminnan tunnetuksi tekeminen.  Viestinnässä tarkastellaan kriittisesti totuttuja toimintatapoja ja kehitetään uusia. Tästä esimerkkinä vuonna 2024 toteutettava podcast -yhteistyö.

Tunnettuus ja menestys luodaan vahvan brändin varaan

Vahva, luotettava ja asiantunteva brändi takaa toimintamme arvostuksen tutkimus- ja vaikuttamistyössä, palvelujen löydettävyyden ja houkuttelevuuden sekä halun sitoutua Väestöliitto-yhteisöön. Brändi rakentuu yhteistyössä kaikkien väestöliittolaisten toimin. Viestinnän tehtävänä on löytää tähän työhön sanoituksia, visuaalista ilmettä, työvälineitä sekä linjauksia ja tarvittaessa ohjata muiden toimintojen viestintätyötä.

Sisäiset viestintäpalvelut ovat selkeyden vuoksi jaettu palvelu- ja vaikuttamisviestintään. Viestintään kuuluu silti myös mediaviestintää, brändiviestintää, työyhteisöviestintää, sidosryhmäviestintää, verkkoviestintää ja someviestintää. Viestintä osallistuu keväisen Väestöpäivän suunnitteluun ja toteutukseen.

Vaikuttava ja asiantunteva viestintä muuttaa maailmaa 

Vaikuttamisviestinnässä keskiössä ovat meidän omat hallitusohjelmatavoitteemme, niiden seuraaminen ja niistä viestiminen sekä vaikuttamiskärkien esille nostaminen.

Palveluviestintä tuo tukemme ja apumme lähelle ihmisiä 

Palveluviestinnän avulla selkeytetään ja vahvistetaan viestimistä palveluissa ja palveluista.

Googlen Ad grants -ohjelman, digimarkkinoinnin kumppanin ja kohdennetun somemarkkinoinnin avulla vahvistetaan Väestöliiton viestien ja palvelujen löydettävyyttä ja tunnettuutta. Palvelujen ja muun toiminnan orgaanista näkyvyyttä lisätään optimoimalla verkkosivujen sisältöjä itse mahdollisimman hakukoneystävällisiksi.

Oma yhteisö ja työnantajakuva vahvaksi työyhteisöviestinnällä

Toimiva työyhteisöviestintä on keskeinen edellytys organisaation strategisten tavoitteiden toteutumiselle, henkilöstön hyvinvoinnille ja myönteisen työnantajakuvan rakentumiselle. Siksi sitä koordinoivat organisaatioissa nimenomaan viestinnän ammattilaiset. Samaan aikaan työyhteisöviestintä on kuitenkin jokaisen työntekijän asia ja vastuulla.

Monikanavaisuus on edellytys kohderyhmien tavoittamiseksi

Viestinnän mediat jakaantuvat omaan, lainattuun, ansaittuun ja ostettuun. Omia medioita ovat verkkosivustot, blogi ja uutiskirjeet. Näiden vahvistamiseksi blogi siirretään osaksi Väestöliiton verkkosivua.

Lainattua mediaa ovat erityisesti sosiaalisen median kanavamme, joista Väestöliitto toimii Metan Facebookissa ja Instagramissa, LinkedInissä, TikTokissa, YouTubessa, X:ssä, Twitchissä ja Discordissa.

Ansaittuun mediaan panostetaan edelleen erityisesti mediayhteistyön avulla. Ostettua mediaa edustavat esimerkiksi messut ja digimarkkinointi, joiden avulla vahvistetaan palvelujemme ja vaikuttamistoimintamme näkyvyyttä.

Viestintä on yhteistyötä

Viestintää kehitetään ja arvioidaan Väestöliiton sisäisessä viestintäryhmässä. Se kokoontuu säännöllisesti. Tutkimuslaitoksen kanssa yhdessä toteutettava kansalaispaneeli arvioi osaltaan viestintämme onnistumista.

Liite 1. Väestöliiton jäsenjärjestöt vuoden 2024 alussa.

ADHD-liitto ry
Adoptioperheet ry
Elatusvelvollisten Liitto ry
Familia ry
Filha ry
Imetyksen tuki ry
Kasper – Kasvatus- ja perheneuvonta ry
Kotitalousopettajien liitto ry
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry
Lapsiperheiden Etujärjestö ry (Lape)
Marttaliitto ry
Naisjärjestöjen Keskusliitto ry
Parasta Lapsille ry
Parisuhdekeskus Kataja ry
Sateenkaariperheet ry
Seta ry
Siirtolaisuusinstituutti
Sosiaalipoliittinen yhdistys ry
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Suomalaisuuden Liitto ry
Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry
Suomen Gynekologiyhdistys (SGY) ry
Suomen Keskustanaiset ry
Suomen Kätilöliitto ry
Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry
Suomen Lukiolaisten Liitto ry
Suomen Monikkoperheet ry
Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry
Suomen Uusperheiden Liitto ry (Supli)
Suomen Vanhempainliitto ry
Suomen Väestötieteen Yhdistys ry
Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry
Suomi-Seura ry
Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry