Kolme myyttiä perhevapaista

24.10.2017

Tänään julkaistiin raportti Kolme myyttiä perhevapaista - Pohjoismaiden vanhempainvapaat vertailussa. Raportin tavoitteena on tarjota ajantasaista tietoa Pohjoismaiden perhevapaakäytännöistä ja herättää ideoita, kuinka Suomen järjestelmää pitäisi uudistaa. Raportti on laadittu yhteistyössä Ajatushautomo Agendan kanssa.

Suomen vanhempainvapaamalli on Pohjoismaiden jäykin ja korvaustasoltaan matalin. Ruotsin taas Pohjoismaiden joustavin. Siellä vanhempainvapaa tarjoaa mahdollisuuden olla ansiosidonnaisella vapaalla pisimpään eli perheet ovat voineet käytännössä pidentää vanhempainvapaataan tyytymällä matalampaan korvaustasoon mutta pidemmällä aikavälillä. Myös Norjassa ja Tanskassa on mahdollista pidentää vapaata tyytymällä matalampaan korvaustasoon vapaan ajalta.

Kokemukset niin Pohjoismaista kuin muualtakin osoittavat, että isät käyttävät heille korvamerkittyä vanhempainvapaata runsaasti. Kiintiöityjen jaksojen pidennykset ovat aina lisänneet isien osuutta vanhempainvapaista. Toistaiseksi Islannissa ja Ruotsissa on käytössä pisimmät kiintiöidyt vanhempainvapaan jaksot, 3 kuukautta kummallekin vanhemmalle.

Pienten lasten kotihoito on yleistä vain Suomessa. Muissa Pohjoismaissa pienten lasten hoidon järjestäminen nojaa julkisiin päivähoitopalveluihin huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Sekä Norjassa että Ruotsissa kotihoidontuen käyttö on ollut runsaampaa vähiten koulutettujen tai maahanmuuttajataustaisten äitien keskuudessa.

Kyselyjen mukaan valtaosa suomalaisista on sitä mieltä, että lapset tulisi voida hoitaa kotona ainakin 1.5–2-vuotiaiksi. Isät ovat vähemmän halukkaita pitämään pitkiä perhevapaita. Silti isistäkin monet olisivat valmiita olemaan vanhempainvapaalla pidempään kuin, mitä isät tällä hetkellä vapaata keskimäärin käyttävät.

Lue koko raportti täältä