MYYTTI: "Äiti on sinkun paras kaveri."

16.12.2014 klo 08:00

Omien ongelmiensa takia vanhemman voi olla vaikea nähdä aikuista lastaan omana itsenään. Omista tyydyttymättömistä tarpeistaan käsin hän voi nähdä lapsensa joko hyvin pärjäävänä, itsenäisenä tai sitten vielä ”symbioottista” suhdetta tarvitsevina.

Vanhemman minäkeskeisyys ja empatian puute lisäävät vaaraa, että vanhempi heijastaakin omaa tarvitsevuuttaan, pelkojaan ja huoliaan aikuiseen lapseensa. Tällöin äiti tai isä ei voikaan olla se tuki ja turva, mistä voisimme hyötyä, vaan joskus päinvastoin: vanhemman epävarmuus, tarvitsevuus ja pelot siirtyvät lapseen – ja äiti tai isä alkaakin hoitamaan lapsen kautta omia huoliaan ja epävarmuuksiaan. Vanhempi voi tahtomattaan siirtää aikuisen lapsen kannettavaksi omat taakkansa – ja sitten olla ”tukena ja turvana”, kun oma lapsi ”ei pärjää yksin” kantaessaan vanhempansa taakkaa ja ahdistusta. Näin vanhempi tulee sitoneeksi oman lapsensa itseensä – ja äidistä voi tulla vaikkapa ”lapsen paras kaveri”.

Kun vanhempi kykenee ”seisomaan omilla jaloillaan”, hän voi kohdata lapsensa realistisemmin. Vanhemmat ovat useimmiten vahva ja luotettava turva maailman kolhuissa tai sisäisissä myrskyissä. Me kaikki olemme tarvitsevia, ihmisen sisään on rakennettu tarve olla yhteydessä läheisiin ihmisiin. Silloin kun läheinen ihmissuhde on toimiva, ihminen rakentuu siinä vahvaksi ja itsenäiseksi. Turvallinen suhde toisiin ihmisiin antaa meille mahdollisuuden kohdata uusia asioita, uusia ihmisiä, ottaa tarvittavia riskejä. Turvallisessa suhteessa meille kehittyy luottamus omaan itseen hyvänä tyyppinä tässä maailmassa.

Ja kun olemme saaneet omilta vanhemmiltamme riittäviä eväitä maailman kohtaamiseen, meidän on turvallista myös irrottautua omasta kasvualustastamme eli vanhemmistamme – ja lähteä hakemaan uudenlaista kasvukehikkoa uusien ihmisten kanssa. Olemme valmiita kohtaamaan uudenlaisen läheisyyden haasteet, olemme valmiita jakamaan myös omaa seksuaalisuuttamme toisen aikuisen kanssa. Olemme valmiita uusiin elämän ja kehittymisen vaiheisiin.

Keijo Markova

Psykologi, psykoterapeutti

Väestöliiton Parisuhdekeskus

Lue myös: Siipirikot tyttäret