Itsetyydytys on nykypäivän seksitrendi

Suomalaisten yhdynnät ovat vähenemässä. Onko meidän kiinnostuksemme seksiä kohtaan siis hiipumassa? Ei suinkaan. Tämä käy ilmi, kun paneudumme tuoreisiin tietoihin suomalaisten itsetyydytysaktiivisuudesta. Siitä onkin tullut nykypäivänä entistä suositumpi seksitrendi.

FINSEX-tutkimuksessa on tietoa itsetyydytyksen aktiivisuudesta koko väestössä vuosilta 1971, 1992, 1999, 2007 ja 2015. Näiden tutkimusvuosien vertailu osoittaa itsetyydytyksen jatkuvaa ja hyvin selvää kasvua sekä miehillä että naisilla tutkimuskerrasta toiseen. Kasvu on jatkunut yhtä selvänä viimeisessä vuoden 2015 tutkimuksessa. Koko seksuaalista aktiivisuutta ajatellen itsetyydytys on kompensoinut samanaikaista yhdyntämäärien laskua.

Itsetyydytys on kasvanut sangen tasaisesti kaikissa ikäryhmissä ja molemmilla sukupuolilla. Vaikka naisetkin ovat jatkuvasti lisänneet itsetyydytystään, ovat miehet silti olleet yhä naisia aktiivisempia. Naisten itsetyydytyksen aktiivisuus on eri ikäryhmissä nykyisin sama kuin se oli vastaavan ikäisillä miehillä 10–20 vuotta sitten. Alle 40-vuotiaista miehistä on viimeisen kuukauden aikana itsetyydyttänyt noin 90 prosenttia ja vastaavan ikäisistä naisista 75 prosenttia. Yli 60-vuotiailla vastaavat osuudet ovat miehillä puolet ja naisilla noin kolmasosa. Viimeisen viikon aikana itsetyydytystä oli harrastanut alle 40-vuotiaista miehistä noin neljä viidesosaa ja saman ikäisistä naisista joka toinen.

Itsetyydytysaktiivisuus on kasvanut eri ikäryhmissä ja molemmilla sukupuolilla vuodesta 2007 vuoteen 2015 noin kymmenellä prosenttiyksiköllä, 25–44 –vuotiailla naisilla jopa 20 prosenttiyksiköllä. Naiset ovat ottaneet miehiä hieman kiinni. Itsetyydytyksen yleistymiseen on liittynyt se, että kukin uusi sukupolvi on ollut aiempaa aktiivisempi nuoruutensa itsetyydytyksessä ja he ovat säilyttäneet vähintäänkin tämän aktiivisuuden tason läpi elämänsä. Tämä on johtanut itsetyydytyksen jatkuvaan lisääntymiseen kaikissa ikäryhmissä jo useiden vuosikymmenten ajan. Tässä pätee hyvin vanha totuus siitä, että minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa.

Itsetyydytyksen yleistymisen merkittävyydestä antaa konkreettisen kuvan tieto siitä, kuinka paljon on vähentynyt niiden aikuisten osuus, jotka ovat eri tutkimuskerroilla kertoneet, että eivät ole koskaan elämässään itsetyydyttäneet. Tässä asiassa on valtavat sukupolvierot. 1970-luvun alussa yli 40-kymppisten naisten enemmistö raportoi, että he eivät olleet koskaan itsetyydyttäneet. He vastasivat samoin tähän kysymykseen 1990-luvun alkupuolella, tuolloin yli 60-vuotiaina. Vastaavan ikäisistä miehistäkin noin kolmasosa ilmoitti näinä samoina ajankohtina, että heillä ei ollut kokemusta itsetyydytyksestä. Tämä kertoo ennen 1960-lukua nuoruutensa eläneen sukupolven häpeilevästä ja itsesyytöksiä pelkäävästä suhtautumisesta itsetyydytykseen. Heitä oli peloteltu itsetyydytyksen vaaroista myös koulussa. Vielä 1960-luvullakin nuoruuttaan eläneistä naisista noin 40 prosenttia ei ollut koskaan edes testannut itsetyydytystä.

Viime vuosina kummankaan sukupuolen joukossa ei ole ollut enää juuri ketään, joka ei olisi ainakin joskus kokeillut itsetyydytystä. Jonkin verran heitä vielä oli vanhimpien naisten joukossa. Samalla erityisesti naisilla oli pudonnut hyvin merkittävästi keskimääräinen ikä, jolloin he olivat ensimmäisen kerran kokeneet orgasmin itsetyydytyksessä. Yli 60-vuotiailla naisvastaajilla tämä oli tapahtunut vuoden 2015 tulosten mukaan vasta yli 20-vuotiaana, mutta nuorimmilla vastaajilla keskiarvo oli pudonnut jo lähelle neljäätoista ikävuotta. Se oli samalla tullut lähelle miesten ilmoittamaa vastaavaa ikää, eroa oli enää yhden vuoden verran. Vanhimmilla ikäryhmillä tämä sukupuoliero oli vielä viitisen vuotta. Tämä trendi ennakoi sitä, että tulevaisuudessa naiset ottavat vielä miehiä lisää kiinni itsetyydytysaktiivisuudessaan.  

Itsetyydytyksen aktiivisuus ei johdu vain mahdollisesta kumppanin ja sitä kautta seksuaalisen kanssakäymisen puutteesta. Se on lisääntynyt yhtä vahvasti myös parisuhteessa elävillä miehillä ja naisilla. Alle 10 vuotta kestäneissä parisuhteissa itsetyydytystä on harrastanut viimeisen kuukauden aikana neljä viidesosaa miehistä ja kaksi kolmasosaa naisista. Vielä 1990-luvulla nämä osuudet olivat selvästi tätä alemmat. Vuonna 2015 jo yli 30 vuotta kestäneissä parisuhteissa elävistä miehistä puolet ja vastaavista naisista kolmasosa oli itsetyydyttänyt. Uuden sukupolven myötä nämä osuudet tulevat jatkossa varmasti edelleen kasvamaan.

Itsetyydytyksen yleisyydessä ei ole mitään oleellista eroa sen mukaan onko kyseinen henkilö elänyt parisuhteessa vaiko yksin. Molemmilla sukupuolilla erillissuhteissa (vakituinen suhde, jossa asutaan erillään) elävillä oli ollut itsetyydytystä jonkin verran muita useammin. Miehillä seuraavina tulivat sinkut ja naisilla avoliitoissa elävät. Naimisissa olevilla oli ollut molemmilla sukupuolilla muita harvemmin itsetyydytystä, mutta se oli kuitenkin lisääntynyt hyvin merkittävästi myös avioituneilla tutkimuskerrasta toiseen.

Itsetyydytyksellä ymmärrettävästi kompensoidaan jossakin määrin sitä jos oman kumppanin kanssa on ollut yhdyntöjä suhteellisen harvoin. Tällä tässä tarkoitetaan sitä, että yhdyntöjä on ollut harvemmin kuin kerran viikossa. Itsetyydytystä oli harrastettu viimeisen kuukauden aikana tuntuvasti yleisemmin, jos yhdyntöjä oli ollut harvemmin kuin kerran viikossa. Miehillä ero viikoittain rakasteleviin oli ollut tässä suhteessa parisen kymmentä prosenttiyksikköä ja naisilla noin viisitoista prosenttiyksikköä. Ainoastaan eläkeikäisten parissa harvemmin toteutuneet yhdynnät eivät olleet lisänneet motivaatiota itsetyydytykseen. Osaksi tämä johtuu siitä, että nämä tässä tarkoitetut harvemmat yhdynnät ovat jo sangen tyypillisiä tämän ikäisillä.

Monessa tapauksessa aktiivisempi itsetyydytys on ollut seurausta siitä, että omalla vakituisella kumppanilla on ollut melko usein seksuaalisen halun puutetta. Omaa seksuaalista halua on toteutettu tällöin itsetyydytyksen avulla. Jos kumppanilla oli ollut melko usein seksuaalisen halun puutetta, niin itsetyydytystä oli ollut miehillä 20–30 prosenttiyksikköä useammin ja naisilla 10–20 prosenttiyksikköä useammin verrattuna siihen, jos kumppanilla ei ollut lainkaan halun puutetta. Itsetyydytys kompensoi eittämättä näissä tapauksissa sitä seksiä, jota kumppanin kanssa ei voitu kokea. Ainoana poikkeuksena olivat jälleen eläkeikäiset, joiden itsetyydytys ei ollut lisääntynyt kumppanin halun puutteen myötä.

Itsetyydytyksellä haetaan tavallisesti erilaista stimulaatiota, jos ei muusta niin ainakin omista fantasioista. Voimakkaampi kiihottuminen saa itsetyydytyksen tuntumaan paremmalta. Varsinkin miehet hakevat kiihottumista katselemalla pornoa. Tässä tutkimuksessa kysyttiin, olivatko ihmiset katsoneet maksutonta nettipornoa viimeisen vuoden aikana. Nettipornon käyttö oli lisääntynyt merkittävästi vuodesta 2007 vuoteen 2105 itsetyydytyksen yhteydessä. Niistä alle 35-vuotiaista miehistä, joilla oli ollut itsetyydytystä viimeisen kuukauden aikana, noin 90 prosentilla oli kokemusta nettipornon käytöstä. Vastaavista iäkkäistä miehistä noin 70 prosenttia oli käyttänyt nettipornoa itsetyydytyksensä stimulaatioksi. Nuorilla naisillakin tämä osuus oli 70 prosentin luokkaa. Vanhemmilla naisilla nettipornon käyttö itsetyydytyksessä oli ollut sen sijaan vielä melko vähäistä. Tämä tilanne tulee jatkossa muuttumaan.

Molemmilla sukupuolilla aktiivista itsetyydytystä luonnollisesti selitti tavallista useammin koettu oma seksuaalinen halu. He kokivat pornografian katselun hyvin kiihottavaksi, eivätkä uskoneet itsetyydytyksestä koituvan terveydellistä haittaa. He olivat aloittaaneet itsetyydytyksen tavallista nuorempina. Itsetyydytyksessään aktiivit naiset kokivat itsensä seksikkäiksi ja harrastivat kumppaninsa kanssa tavallista monipuolisempaa seksiä. He olivat aloittaneet yhdyntänsä tavallista nuorempina ja heillä oli ollut muita useampia seksikumppaneita elämänsä aikana. Yhdyntöjen aloitusiällä ja seksikumppaneiden määrällä ei ollut sen sijaan yhteyttä miesten itsetyydytykselle. Aktiivisesti itsetyydyttävät miehet olivat puolestaan tavallista tyytymättömämpiä seksielämäänsä. He toivoivat siltä enemmän.

Suomalaisten seksuaalielämässä itsetyydytyksen merkitys on kasvanut vahvasti. Se kompensoi tilannetta, jolloin seksiä on toivottua määrää vähemmän. Toisaalta sitä käytetään myös itsenäisenä tapana saada lisää seksuaalista nautintoa silloinkin, kun seksuaalielämä on muuten aktiivista. Itsetyydytystä on vaivattomampi toteuttaa, sille on helpompi löytää aikaa, eikä siitä tarvitse neuvotella kenenkään muun kuin itsensä kanssa.

Parisuhteessa, ja varsinkin lapsiperheissä elävien, voi olla vaikeaa löytää rauhallisia yksityisiä hetkiä itsetyydytykselle. Tämä selittänee sen, miksi naimisissa olevilla on ollut vähemmän itsetyydytystä kuin muissa suhdemuodoissa ja sinkuilla. Itsetyydytys on lisääntynyt kuitenkin kaikissa väestöryhmissä ja se on antanut ihmisille heidän kaipaamaansa seksuaalista nautintoa. Se edistää sekä seksuaalista hyvinvointia että seksuaalista terveyttä.

 

Lisätietoja: 

Osmo Kontula, tutkimusprofessori
Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto
040-5827369, etunimi.sukunimi@vaestoliitto.fi