Kuva:Shutterstock

 

Tässä osiossa on esitelty kahdeksan myyttiä isovanhemmuudesta. Myytteinä voidaan pitää kuvitelmia, uskomuksia tai harhakäsityksiä. Joskus niissä voi olla mukana osa totuuttakin. Nämä myytit on kirjoitettu ajatusten herättäjiksi. Niiden kanssa voi olla täysin tai osittain, samaa tai eri mieltä. Ne voivat herättää tunteita, jopa mielipahaa tai sitten voit sivuuttaa ne tuhahtaen. Jonkin kohdan esitetystä myytistä voit tunnistaa vaikka omassa toiminnassasi. Voit mielessäsi keksiä myös monta myyttiä lisää.

Vahvistatko vai murratko nämä myytit?

 

LÄHTEET

Danielsbacka, Mirkka, Tanskanen, Antti, Hämäläinen, Hans, Pelkonen, Inka, Haavio-Mannila, Elina, Rotkirch, Anna, Karisto, Antti ja J.P. Roos. 2013: Sukupolvien vuorovaikutus. Auttaminen ja yhteydenpito suurten ikäluokkien ja heidän lastensa elämässä.  Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 58/2013.

Immonen, Sirpa. 2013. Ikääntyminen, alkoholi ja muisti. Memo 4. Viitattu 14.11.16.

Isovanhemmat Suomessa -verkkosivu. Väestöliitto. Viitattu 14.11.16.

Rotkirch, Anna. 2014. Yhdessä – Lapsen kasvatus ei ole yksilölaji. WSOY.

Tanskanen, Antti O. 2014. Isovanhemmat, vanhempien lastenhankinta ja lasten hyvinvointi. 148 s. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 60/2014

 

Myyttejä ovat laatineet Väestöliiton isovanhemmuuskoordinaattori Minna Oulasmaa ja informaatikko Tiina Helamaa