Monet kulttuurit

Lapsi laskee pulkalla.

Varhaiskasvatuslain mukaan:

  •  jokaiselle lapselle tulee tarjota yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, sekä
  •  valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä.

Varhaiskasvatus tukee perheen kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja tutustuttaa myös suomalaiseen kulttuuriin.

Huoltajille tulee kertoa varhaiskasvatuksen tavoitteista, sisällöistä ja menetelmistä.

Puhu maahan muuttaneille perheille

Maahan muuttaneita tai eri kulttuureista ja uskontokunnista tulevia perheitä on hyvin monenlaisia. Saman kulttuurin, uskonnon tai perheenkin sisällä voi olla monenlaisia ajatustapoja, käytösmalleja ja keskustelukulttuureja.  Keskustelukumppanin tietämys vaihtelee tai saattaa olla erilaista kuin meidän totuttu tapa ja meille tuttu tieto. Tai sitten ne ovat hyvinkin samanlaisia.

Muistammeko selittää oman varhaiskasvatusyksikkömme tai koulumme tapoja toimia, etenkin juuri toisenlaisesta kulttuurista tulevalle perheelle? Selitämmekö sanojen sisältöjä tai käytämmekö selkeitä ja ymmärrettäviä termejä? Houkuttelemmeko vanhempia keskusteluun? Jos yhteistä kieltä ei ole, osaammeko käyttää muita keinoja, kuten tulkin apua, piirtämistä, kuvia ja selkosuomea?

Monenlaiset tavat

Lapset omaksuvat kotoa ja muusta ympäristöstä asenteita, arvoja, käyttäytymistä ja tunteita liittyen seksuaalisuuteen. Lasten kotoaan saamassa seksuaalikasvatuksessa on vaihtelua. Eroja näkyy muun muassa siinä:

  • Mitä nimiä sukupuolielimistä käytetään.
  • Puhutaanko sukupuolielimistä.
  • Miten alastomuuteen suhtaudutaan.
  • Millä tavalla muita kosketetaan.
  • Onko kylpeminen tai nukkuminen perheen kesken tavallista vai ei.

Eri kulttuurien ja uskontojen välillä on eroja suhtautumisessa ja asenteissa seksuaalisuutta kohtaan. Eroja näkyy muun muassa siinä:

  • Miten tyttönä tai poikana on sopivaa ja saa olla, miten sukupuolen moninaisuuteen suhtaudutaan.
  • Miten lapsen uteliaisuutta kehoa ja seksuaalisuutta kohtaan arvioidaan. • Miten vähemmistöihin asennoidutaan.
  • Miten alastomuuteen suhtaudutaan.
  • Onko sukupuolielimillä nimiä.
  • Annetaanko seksuaalikasvatusta.

Kohtaa ihmiset yksilöinä

Älä muodosta päässäsi ennakko-oletusta kulttuurin perusteella!

Erilaisista kulttuurisista lähtökodista tai uskonnollisista näkemyksistä huolimatta maahanmuuttajien seksuaalisuus ei sinällään eroa kantaväestön seksuaalisuudesta.

Jokainen maahanmuuttaja on ensisijaisesti yksilö, omine luonteenpiirteinen, kokemuksineen ja näkemyksineen myös seksuaalisuuden osalta.

Työvälineeksi kolmen K:n periaate

Kunnioita

  • kun vanhempi kokee, että hänen vanhemmuuttaan ja kasvatusvastuutaan aidosti kunnioitetaan, samoin kuin hänen tietämystään ja uskomuksiaan, on toimivan keskusteluyhteyden luominen helpompaa

Kuuntele

  • kun vanhempi kokee, että häntä aidosti kuunnellaan ja kuullaan, että hän saa kertoa tarinansa ja tietonsa pelkäämättä virheitä, kritiikkiä tai negatiivista asennetta, avautuu kuulijalle mahdollisuus syvempää ymmärrykseen

Kysy

  • ole kiinnostunut ja utelias, älä oleta vaan ota selvää. Jos et ymmärrä tai et tiedä, kysy aikuiselta, älä lapselta.

Hyvä vanhemmuus ”mitä se on?”

  • Erilaista eri puolilla maailmaa!
  • Ristiriidat ja väärinkäsitykset tavallisia, kun kohdataan eri kulttuurista tulevia.
  • Joskus opittu malli hyvästä vanhemmuudesta eroaa suuresti toisessa maassa.
  • Lähtökulttuurissaan maahan muuttaja oli hyvä vanhempi – täällä hän onkin suurissa vaikeuksissa samoilla taidoilla.
  • Millaisia tapoja rankaista lasta?
  • Mitä ovat kielletyt teot, sopivuussäännöt, normit.
  • Esimerkki kulttuurien törmäämisestä: ”Täällä pakotatte lastani katsomaan silmiin puhuttaessa aikuiselle ja kotimaassani sellainen ei ole hyväksyttävää. En voi viedä lapsiani enää kotimaahansa, kun he eivät osaa käyttäytyä!”