Tästä taulukosta saat yhdellä silmäyksellä kuvan lapsen ikävuosittaisesta seksuaalisesta kehityksestä. Näin voit toteuttaa kasvatusta lapsilähtöisesti, lapsen kehitystason mukaan. Klikkaamalla seksuaalisuuden eri osa-alueita vasemmalla, tummentuvat taulukossa tämän alueen aiheet. Seksuaalisuus kehittyy ja seksuaalikasvatusta tarvitaan kaikilla eri osa-alueilla. Anna lapselle tarvittava tieto, taito ja asenne.

Taulukon ovat laatineet neuvolalääkäri Pamela Kauppinen ja lastenpsykiatri Raisa Cacciatore. Toteutus Joel Stöm.

Seksuaalisuuden osa-alueet ikätason mukaan

Tutustu tästä laajempaan, yksityiskohtaiseen ikätasoiseen taulukkoon lasten seksuaalisesta kehityksestä. Siinä kuvataan kehitysvaihe vuosi kerrallaan. Näet miten lapsi kehittyy seksuaalisuuden eri alueilla, mikä lasta kiinnostaa, mitkä ovat tavalliset tavat joilla kehitys näkyy lapsen puheessa ja toiminnassa sekä mitä lapselle kannattaa opettaa.

Taulukko tarjoaa lapsilähtöisen ja helposti lähestyttävän työkalun arkeen oman lapsen kanssa. Siinä kuvataan rivi kerrallaan, miten lapsi kehittyy ja mitä siitä seuraa, sekä millaisia kasvatuksen tarpeita lapsella on. Voit tutustua aiheeseen pala kerrallaan ja ottaa halutessasi pieniä ideoita omaan toimintaasi.

Taulukon tiedot perustuvat tutkittuun tietoon ja kokemukseen, ja se on suunniteltu lapsiperheen arkeen. Toki se soveltuu myös päivähoidon ja varhaiskasvatuksen työhön. Taulukon lopusta löytyvät myös tutkimusviitteet.

Lapsen kehitys: vauvat, taaperot, leikki-ikäiset

Tästä löydät perinteisen tiivistelmän lapsuuden seksuaalisuuden kehittymisestä vaiheittain.

Mitä lapsuuden seksuaalisuus on? Lapsuuden seksuaalisuus tutkimusaiheena tuntuu edelleenkin olevan kulttuurisesti herkempi kuin muu lapsuuden kehityksen tutkimus. Lapsuus- ja nuoruusiän seksuaalista kehitystä voi kuvata portaittaisena etenemisenä, joka sisältää eri ikäkausille ominaiset ja erilaiset kehitykselliset haasteet ja tarpeet.

1. Vaihe: 0–3-vuotiaat, löytäminen ja tutkiminen

Lasten seksuaalisuus alkaa kehittyä heti heidän synnyttyään. Vauvat (0-1vuotiaat) keskittyvät täysin aisteihinsa: kosketteluun, kuunteluun, katseluun, maisteluun ja haisteluun. Aistien kautta vauvoille kehittyy mukavan, turvallisen tunteen kokemus. Vauvan hyväily ja silittely turvallisesti on hyvin tärkeää, sillä se luo perustan hänen terveelle sosiaaliselle ja emotionaaliselle kehitykselleen. Vauvat tutkivat kaiken aikaa ympäröivää maailmaa. Tämä ilmenee heidän taipumuksestaan imeä leluja (tunto), tarkkailla kasvoja tai liikkuvia esineitä, kuten mobileja (näkö) ja kuunnella musiikkia (kuulo). Vauvat löytävät myös oman kehonsa. He koskettelevat usein itseään, joskus myös sukupuolielimiään. Tämä on pikemminkin sattumaa kuin tarkoituksellista. (WHO, 2010, 25.)

2. vaihe: Taaperot 2–3-vuotiaat, uteliaisuus, oman kehon tutkiminen

Taaperot tulevat tietoisiksi itsestään ja kehostaan. Heistä on mukavaa istua jonkun sylissä, ja he nauttivat hyväilystä. He myös oppivat näyttävänsä erilaiselta kuin muut lapset ja aikuiset, eli heille alkaa kehittyä käsitys ja ymmärrys omasta itsestään, eli identiteetti. Kaksi-kolmevuotiaille kehittyy vähitellen myös sukupuoli-identiteetti ja lapset alkavat ymmärtää olevansa poikia tai tyttöjä. Taaperot kiinnostuvat voimakkaasti omasta kehostaan ja muiden ihmisten kehoista. He tutkivat usein tarkkaan omaa kehoaan ja omia sukupuolielimiään ja esittelevät niitä myös muille lapsille ja aikuisille. Taaperot alkavat kosketella sukupuolielimiään tarkoituksellisesti, sillä se tuntuu heistä hyvältä. He alkavat myös oppia, mitä saa ja mitä ei saa tehdä, eli sosiaaliset normit. (WHO, 2010, 25.)

3. vaihe: Leikki-ikäiset 4-6-vuotiaat: säännöt, leikki ja ystävyys

Alle kouluiässä lapset alkavat pikkuhiljaa olla enemmän tekemisissä suurten ihmisryhmien kanssa, esimerkiksi kerhon, päivähoidon tai esikoulun kautta. He oppivat enenevässä määrin sosiaalisia normeja, eli miten heidän ”pitäisi” käyttäytyä. He oppivat, että aikuiset paheksuvat julkista alastomuutta ja itsensä tai muiden koskettelua. Tämä pienentää sitä todennäköisyyttä, että lapset kulkevat alasti julkisesti ja koskettelevat sukupuolielimiään. Tutustumista omaan kehoon ja muiden kehoihin ilmeneekin enemmän leikin yhteydessä. Seksuaalisissa leikeissä lapset leikkivät ”isää ja äitiä” tai ”lääkäriä ja sairaanhoitajaa”. Aluksi lapset leikkivät seksuaalisviritteisiä leikkejä avoimesti mutta myöhemmin usein salassa, sillä he oppivat, ettei julkinen alastomuus ole sallittua. Tämän vaiheen loppupuolella useimmat lapset myös alkavat ujostella kehoaan ja asettaa rajoja.

”Rumien sanojen vaiheessa”, lapset oppivat rajansa, sillä he huomaavat, että tietynlaisten sanojen käyttäminen saa ympärillä olevat ihmiset reagoimaan. Se on jännittävää ja hauskaa, minkä vuoksi he toistavat näitä sanoja. Tässä iässä lapset ovat hyvin kiinnostuneita lisääntymisestä ja esittävät loputtomiin sellaisia kysymyksiä kuin ”Mistä lapset tulevat?”. Lapset tietävät olevansa tyttöjä tai poikia ja pysyvänsä sellaisina. Heille muodostuu selviä käsityksiä siitä, mitä pojat tekevät ja mitä tytöt tekevät (sukupuoliroolit). Käsitykset voivat olla hyvinkin jäykkiä, koska lapset oppivat luokittelun avulla jäsentämään ympäristöään ”sinä olet poika ja minä olen tyttö.”  Lapset voivat ystävystyä kummankin sukupuolen edustajien tai pelkästään oman sukupuolensa edustajien kanssa. Tämän ikäiset lapset myös usein yhdistävät ystävyyden ja jostakusta pitämisen ”rakastamiseen”. Rakkaus muihin ympärillä oleviin ihmisiin tai esineisiin voi myös näyttäytyä tämän ikäisillä lapsilla. Lapset saattavat sanoa usein rakastavansa äitiään, opettajaansa tai lemmikkiään. Tällä ei yleensä ole mitään tekemistä seksuaalisten tunteiden ja halujen kanssa. Se on vain heidän tapansa sanoa pitävänsä kovasti jostakusta.

Katso taulukko lapsen seksuaalisuuden kehityksen osa-alueista.

Artikkeli muokattu opinnäytetyöstä Anna-Katariina Koponen: Asiantuntijuutta syventävä seminaari Helsingin Yliopisto 19.3.2014, ”Lapsuuden seksuaalisuuden tutkimisen metodologiset haasteet.”

Lähteet:

Korteniemi-Poikela & Cacciatore, 2010, Portaita pitkin – Lapsuuden ja nuoruuden seksuaalisuuden kehittyminen

WHO:n Seksuaalikasvatuksen standardit Euroopassa, 2010