Miten suomalaiset ikääntyneet voivat kansainvälisesti verrattuna?

Vanhempi lääkärimies hoitaa pientä poikaa.

Väestöntutkimuslaitos julkaisee alkuvuodesta kirjan maailman suurimman ikääntymistutkimuksen tuloksista.

Suomi on ollut mukana Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe (SHARE) -haastattelututkimuksessa vuodesta 2017. Saamme jatkuvasti uusia vertailutuloksia muihin osallistujamaihin nähden. Tulokset kertovat esimerkiksi, että Suomessa yli 50-vuotiaiden koettu terveys on huonompi kuin Ruotsissa ja Tanskassa, mutta parempi kuin Baltiassa (Kuvio 1).

Karttapohjan avulla havainnollistettu aineisto kuvastaa vastaajien kokemusta omasta terveydentilastaan. Parhaaksi terveys koetaan Tanskassa, Sveitsissä ja Slovakiassa. Heikoimmaksi terveydentila koetaan Baltian maissa.
Kuvio 1. Suomi sijoittuu terveyskokemusvertailuissa Euroopan keskikastiin. Baltian maat pärjäävät heikosti.

Helsingin yliopiston yhteiskuntatieteiden dosentin Kathrin Kompin toimittamassa julkaisussa luodaan katsaus SHARE:n seitsemännen tutkimusaallon tuloksiin suomalaista näkökulmaa korostaen. Kirjassa esitetään ajankohtainen tilannekuva suomalaisesta väestörakenteesta ja ennustetaan sen tulevaisuutta. Teoksessa pureudutaan myös terveydenhuoltojärjestelmään ja ikääntyneille suunnattujen palvelujen laatuun.

Maaliskuussa julkaistavassa teoksessa käsitellään ikääntyneiden työllisyystilannetta pitkällä seurantajaksolla. Työllisyystilanne ja työn rakenne on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana perustavanlaatuisesti, ja ikääntyneiden työmarkkinatilanteen kohentamiseen kohdistuvasta paineesta huolimatta, Suomi on onnistunut luomaan edellytykset digiloikalle kaikkien ikäryhmien kohdalla. Eriarvoisuutta ikääntyneiden keskuudessa kuitenkin esiintyy. Kirjassa paneudutaan muutamiin keskeisiin syihin, jotka vaikuttavat siihen, miksi toisilla on paremmat edellytykset taloudelliseen toimeentuloon kuin toisilla.

Pidentyneen elinkaaren myötä parisuhteiden kesto ja monimuotoisuus on lisääntynyt. Ikääntyneiden perherakenteita käsitellään toisaalta parisuhteiden näkökulmasta ja toisaalta maantieteelliset painopisteet huomioiden. Elämänkulkuanalyysin näkökulmasta katsottuna jotkin onnekkaat tai epämieluisat tapahtumat voivat määrittää tulevaisuuden kulkua. Tämän kaltaisiin tapahtumiin pureudutaan kirjan loppuosassa, jossa esitellään erilaisia perherakenteita ja kaupungistumisen tuomia haasteita. Tutkimuksista käy ilmi, että avoliitot ovat hieman yleisempiä Suomessa kuin Tanskassa, Virossa tai Saksassa eron jälkeen uuden parisuhteen löytäneillä 50–75-vuotiailla.

Kansainvälisesti verrattuna ikääntyneet voivat Suomessa hyvin, mutta parantamisen varaakin löytyy. Muuttuvat väestörakenteet ja alueellinen keskittyminen asettavat yhteiskunnallisia haasteita, joihin varautumista voidaan pitää suotavana.

Osallistuminen kansainvälisen vertailun mahdollistavaan tutkimukseen on keskeinen keino seurata ikääntyvän väestön aiheuttamaa yhteiskunnallista murrosta. Suomi on yksi maailman nopeimmin ikääntyvistä maista, mikä asettaa keskeisiä instituutioitamme paineenalaisuuteen etenkin, kun parhaassa eläkeiässä olevat suurten ikäluokkien edustajat siirtyvät seuraavaan elämänvaiheeseen. Valmistautuminen ja oikea-aikainen reagointi edellyttävät korkealaatuista tutkimusdataa, jota SHARE:n kaltainen seurantatutkimus tuottaa.

Seuraava haastatteluaineisto kerätään vuoden 2021 aikana. SHARE:n tekee ajankohtaiseksi väestön voimakas ikääntyminen kaikkialla Euroopassa sekä yhä meneillään oleva koronapandemia. Haastatteluissa kartoitetaan yli 50-vuotiaiden elämäntilanteita ja kriisin asettamia haasteita. Kansainvälinen vertailu ja maiden vaihtelevat poliittiset toimet antavat hedelmälliset edellytykset koronapandemian jälkipuintiin kaikkien tutkimukseen osallistuneiden maiden välillä.

SHARE (Survey of Health, Ageing and Retirement) on maailman suurin ikääntymistutkimus, joka haastattelujen avulla pyrkii selvittämään väestön ikääntymisen vaikutuksia. Aineisto sisältää terveydellisiä, taloudellisia ja perhesuhteita käsitteleviä kysymyksiä, joiden avulla ikääntyneen väestön tilaa ja asemaa yhteiskunnassa pystytään tarkkailemaan. Haastattelut ovat kahden vuoden välein samoille henkilöille toistuvia, mikä mahdollistaa haastateltavien elämänkulun tarkkailun. Pitkittäisseurannan avulla ikääntymisen ja terveyden heikkenemisen aiheuttavat syyt kyetään havainnoimaan, mikä mahdollistaa oikea-aikaiset suositukset ja poliittiset interventiot. Suomi on ollut mukana hankkeessa vuodesta 2017. Suomessa haastattelut suorittaa Taloustutkimus. Kansallista tutkimushanketta johtaa Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos.

Lisäkysymyksiin vastaavat Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen SHARE-tiimin edustajat:

Miika Mäki, tutkija, Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos, miika.maki@vaestoliitto.fi, 040 650 7503.
Henri Mikkola, tutkija, Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos, henri.mikkola@vaestoliitto.fi, 040 702 4496.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen julkaisutilaisuuteen 11.3. klo 14 TÄSTÄ