Perhehoitoon sijoitettujen lasten antamat merkitykset kodilleen ja perhesuhteilleen

Kati Hämäläinen selvittää väitöskirjassaan perhehoitoon sijoitettujen lasten kodille ja perhesuhteille antamia merkityksiä. Suomalaisissa sosiaalityön alaan kuuluvissa väitöskirjatutkimuksissa ei ole aiemmin haastateltu alle 12-vuotiaita heidän näkökulmastaan perhehoidosta. Tässä tutkimuksessa halutaan tuoda esiin lasten näkökulma. Tutkimusta varten on haastateltu 20:tä perhehoidossa elävää 8–12-vuotiasta lasta.

Tutkimuksen päätuloksia ovat, että lasten entinen ja nykyinen koti ovat sidoksissa toisiinsa ja kotia on mahdollista neuvotella uudelleen. Lasten perhesuhteet entisessä ja nykyisessä ovat yhtä lailla sidoksissa toisiinsa ja aina neuvoteltavissa. Verisiteiden merkitys tuli vahvasti esiin aineistossa, sijaisperhesuhteiden jäädessä ikään kuin niiden varjoon. Perhesuhteissa tapahtuneet muutokset olivat kaiken kaikkiaan merkittävämpiä lapsille kuin muutokset kodin suhteen. Lasten antamat merkitykset kodille ja perhesuhteille antoivat paljon tietoa lasten näkökulmasta perhehoitoon. Keskeistä on, että lasten antamat merkitykset kodille ja perhesuhteille ovat monella tapaa ristiriidassa lastensuojelulain ja käytännön toimenpiteiden kanssa.