Kuka asuu arktisella alueella tulevaisuudessa?

23.9.2019

Väestötieteen vuosikirja Vol 53 on julkaistu.

Tuoreessa Väestöntutkimuksen vuosikirjassa ilmestyneessä artikkelissa tarkastellaan arktisen alueen tulevaisuutta. Arktinen alue on pohjoisnavan ympärille levittäytyvä maantieteellinen alue, joka on noin 10 prosenttia maapallon pinta-alasta, mutta vain vähän asutettu johtuen syrjäisestä sijainnista ja haastavasta ilmastosta. Alueen kahdeksan arktista valtiota ovat Venäjä, Kanada, Tanska, Yhdysvallat, Islanti, Norja, Ruotsi ja Suomi.

Anastasia Emelyanova ennustaa artikkelissaan alueen ikä-, sukupuoli- ja koulutusrakenteen muutoksia, jotka vaikuttavat alueen inhimilliseen pääomaan. Tutkimuksessa muodostettiin aktiselle alueelle kolme vaihtoehtoista tulevaisuuden skenaariota, Arctic Dip, Arctic Medium ja Arctic Boost, joissa kehityksen ennustetaan olevan laskevaa, pysyvän samana tai kasvavan vauhdilla. Malleissa yhdistettiin jo olemassa olevaa tietoa tulevaisuuden ennusteisiin alueen hedelmällisyydestä, kuolleisuudesta ja maahanmuutosta.

Mallien mukaan arktisen alueen väestönkasvussa ei tapahdu suuria muutoksia. Väestö kasvaa nopeammin Pohjois-Atlantin ja Pohjois-Amerikan alueilla kuin Venäjän ja Fennoskandian alueilla. Sukupuolten epäsuhta tulee ennusteiden mukaan jatkumaan koulutuksessa siten, että naisten määrä toisen asteen jälkeisessä koulutuksessa lisääntyy.

Nyt ilmestyneessä vuosikirjassa on lisäksi katsaus tutkimuksiin lapsettomien ikäihmisten sosiaalisista suhteista. Katsauksesta ilmenee, että vaikka lapset ovat vanhemmilleen tärkeä avun ja tuen lähde vanhuudessa, lapsettomuus ei väistämättä heikennä sosiaalista hyvinvointia.

Vuosikirjassa tarkastellaan myös yli 50-vuotiaiden suomalaisten työmarkkina-aseman vaikutusta kuolleisuuteen. Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksen -aineistoilla selvitetään liikalihavuutta ja ylipainoa Suomessa asuvilla venäläisillä, somaleilla ja kurdeilla sekä avataan kokemuksia, miten ulkomailla syntyneiden tutkimukseen osallistumista voitaisiin parantaa. Lisäksi vuosikirjassa vertaillaan usein ja vain kerran ulkomaille muuttavia korkeasti koulutettuja suomalaisia. Kirja-arvostelussa on Antti Kujalan ja Mirkka Danielsbackan teos, joka keskittyy yhteiskunnan vastavuoroisuuteen.

Lisätietoja:

Elli Heikkilä, vieraileva toimittaja, 040 069 5452, elli.heikkila(at)utu.fi

Tuomas Martikainen, vieraileva toimittaja, 040 592 4202, tuomas.martikainen(at)utu.fi

Anna Rotkirch, päätoimittaja, 040 7763086, anna.rotkirch(at)vaestoliitto.fi

***

Finnish Yearbook of Population Research, Vol. 53 (2018)

Väestötieteellistä vuosikirjaa julkaisee Väestöliitto yhteistyössä Suomen Väestötieteen Yhdistyksen ja Siirtolaisuusinstituutin kanssa.