Suomessa ei vaikuta olevan merkittävää yhteyttä lapsiluvun ja tulojen välillä vanhalla iällä, toisin kuin Saksassa, jossa lastensaanti on yhteydessä matalampiin tuloihin yli 50-vuotiaana. Tämä käy ilmi Väestöliiton väestöntutkimuslaitoksen ja Mannheimin yliopiston yhteishankkeesta,...
Ihmisillä on hyvin erilaisia tarpeita kokea seksuaalisuhteita tai elää sellaisessa suhteessa kumppanin kanssa. FINSEX-tutkimuksessa on tiedusteltu millaisen elämäntyylin tai parisuhteen ihmiset mieluiten valitsisivat siinä elämänsä vaiheessa.
Suomessa viime vuosina todetun syntyvyyden laskun yksi selittäjä on lapsettomuuden lisääntyminen.
Viimeisten vuosikymmenten aikana sukulaissuhteita on tutkittu runsaasti. Serkkujen välistä vuorovaikutusta on tutkittu vain vähän. Serkut saattavat kuitenkin olla tärkeä osa ihmisten sosiaalisia verkostoja ja näin voi olla erityisesti niillä henkilöillä, joilla ei ole sisaruksia.
Vanhenemista luonnehtivat uudenlaiset väestötrendit. Elämme yhä pidempään ja terveempinä, myös perhemuodot ovat moninaistuneet.
Suomalaisten ehkäisytapojen kehittymisestä on käytettävissä yllättävän vähän tietoa. FINSEX-hankkeen tulokset täyttävät nyt tätä aukkoa.
Marraskuun 2018 lopulla julkaistiin Väestöliiton Perhebarometri, jonka aiheena on perhepolitiikka.
Yli 50-vuotiaiden suomalaisten parisuhteissa ei juuri riidellä, käy ilmi eurooppalaisen ikääntymistutkimuksen SHARE:n Suomen oheiskyselystä.
Enemmistö suomalaisista asuu läpi elämänsä lähellä omia vanhempiaan. Ilmiö koskee poikia vielä enemmän kuin tyttäriä.
Suhteet sisaruksiin ovat pitkäkestoisimpia ihmissuhteita, joiden perusta luodaan usein jo varhaislapsuudessa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että täyssisarukset, joilla on yhteinen äiti ja isä, ovat keskenään läheisempiä kuin puolisisarukset, joilla on joko yhteinen äiti tai isä.