Tietovuoto

Suomessa viime vuosina todetun syntyvyyden laskun yksi selittäjä on lapsettomuuden lisääntyminen.

Viimeisten vuosikymmenten aikana sukulaissuhteita on tutkittu runsaasti. Serkkujen välistä vuorovaikutusta on tutkittu vain vähän. Serkut saattavat kuitenkin olla tärkeä osa ihmisten sosiaalisia verkostoja ja näin voi olla erityisesti niillä henkilöillä, joilla ei ole sisaruksia.

Vanhenemista luonnehtivat uudenlaiset väestötrendit. Elämme yhä pidempään ja terveempinä, myös  perhemuodot ovat moninaistuneet.

Suomalaisten ehkäisytapojen kehittymisestä on käytettävissä yllättävän vähän tietoa. FINSEX-hankkeen tulokset täyttävät nyt tätä aukkoa.

Marraskuun 2018 lopulla julkaistiin Väestöliiton Perhebarometri, jonka aiheena on perhepolitiikka.

Yli 50-vuotiaiden suomalaisten parisuhteissa ei juuri riidellä, käy ilmi eurooppalaisen ikääntymistutkimuksen SHARE:n Suomen oheiskyselystä.

Enemmistö suomalaisista asuu läpi elämänsä lähellä omia vanhempiaan. Ilmiö koskee poikia vielä enemmän kuin tyttäriä.

Suhteet sisaruksiin ovat pitkäkestoisimpia ihmissuhteita, joiden perusta luodaan usein jo varhaislapsuudessa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että täyssisarukset, joilla on yhteinen äiti ja isä, ovat keskenään läheisempiä kuin puolisisarukset, joilla on joko yhteinen äiti tai isä.

Yksineläjien taloudellisesta tilanteesta ja elinolosuhteista on ollut käytettävissä erilaista tilastotietoa, mutta käytännön elämän ongelmista ja tilanteista ei ole tiedetty kovin paljon.

Suurin osa suomalaisista haluaa lapsia jossakin vaiheessa elämää. Nuoret parikymppiset kuitenkin usein lykkäävät lastenhankintaa. Väestöliiton vuosien 2015 ja 2017 Perhebarometrien mukaan vanhemmuutta lykätään yhä useammin siksi, että muu elämä näyttäytyy mielenkiintoisempana, tai...